3.9.2014

Mäntylä ja Slunga-Poutsalo: Maahanmuuton ongelmat eivät ratkea väheksymällä tai twiittuilulla

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vaativat eilen, että maahanmuuton kustannukset ja vaikuttavuusarvioinnit otetaan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Keskustelu alkoi, kun kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kertoi Espoon sosiaalitoimiston antavan maahanmuuttajille uudet lastenvaunut, suomalaisten tyytyessä käytettyihin.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet´n mielestä Kauman lausunto ja sitä seurannut keskustelu maahanmuuton kustannuksista ”toistaa maahanmuuttovastaisen keskustelun myyttejä”. Biaudet kertoi näkemyksistään Kotimaa24-uutissivuston haastattelussa.

– THL ylläpitää varsin kattavaa rekisteriä toimeentulotuesta ja sen saajien taustatiedoista. Kummastelemmekin, miksi tilastoista ei tuoteta aktiivisesti tietoa ja tutkimuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä tiedontuottaminen olisi täysin mahdollista siten, ettei kenenkään yksilösuojaa rikottaisi tai ihmisarvoa loukattaisi, Mäntylä ja Slunga-Poutsalo esittävät.

– Olisi oleellista saada – näiden Biaudet´n mainitsemien ”urbaanilegendojen” sijaan – todennettua tutkimusta eri väestöryhmien saamista toimeentulotuen muodoista ja siitä, kuinka täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki kohdentuu. Tällainen tieto auttaisi kohdentamaan myös toimenpiteitä kaikista tehokkaimmin, perussuomalaiskaksikko muistuttaa.

Satojen miljoonien eurojen sijoitus

Mäntylä ja Slunga-Poutsalo korostavat myös tiedon tarpeellisuutta ja vaikutusarviointien tekemistä poliittisen päätöksenteon taustalle.

– Tällainen tutkimustieto olisi oleellista myös eduskunnalle, jossa kuitenkin lainsäädäntötyö tehdään ja valtion varojen käytöstä päätetään. Jos halutaan tehdä päätöksiä kansallinen etu edellä ja varmistaa verovarojen oikeudenmukainen kohdentaminen, on oltava valmiutta myös tuottaa ja hyväksyä sellaista tietoa, joka ei ehkä tue sitä omaa ideologiaa.

– Luulisi, että jokaista vastuullista yhteiskunnallista toimijaa kiinnostaisi saada vahvaa tietoa päätöksentekonsa pohjalle, ja näin myös löytää kipukohdat, joissa vaikuttavuus on heikkoa. Jos pumppaamme kyseenalaistamatta satoja miljoonia euroja johonkin ilman mitään seurantaa tai vaikuttavuusarviointeja, on se vastuutonta. Jostain syystä maahanmuuton kokonaiskustannuksista ei Suomessa haluta tehdä tutkimuksia, vaikka tietoa on kyllä olemassa, Mäntylä ja Slunga-Poutsalo ihmettelevät.

Vähemmistövaltuutettu mainitsi myös toimeentulotukilainsäädännön ja katsoi, että se on hyvin tarkkaan säädelty ja koskee kaikkia tasapuolisesti. Hän piti lainsäädäntöä selkeänä ja sanoi sen olevan kaikkien luettavissa.

– Lait ovat kyllä kaikkien luettavissa, mutta ne jättävät erittäin paljon tulkinnanvaraa ja harkintaoikeutta eri tilanteisiin. On totta, että Suomessa viranomaisten toiminta perustuu lakien ja asetusten soveltamiseen. Jos lait kuitenkin jätetään tietoisesti varsin avoimiksi ja tulkinnanvaraisuutta pyritään ohjaamaan ainoastaan eri oppailla, ollaan aika heikoilla – niin viranomaisten kuin asiakkaidenkin – oikeusturvan kannalta, Mäntylä huomauttaa.

Väsynyt ei jaksa valittaa

Biaudet painotti haastattelussaan myös sitä, kuinka ihmiset, jotka kokevat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi, voivat valittaa ja kannella asiasta. Mäntylä ja Slunga-Poutsalo ihmettelevät onko vähemmistövaltuutettu tietoinen, kuinka haastavia valitusprosessit ovat muutenkin elämässään heikoilla olevan yksilön kannalta.

– Sosiaalitoimen asiakkaat eivät välttämättä edes tiedä oikeuksiaan. Monet ovat elämässään jo valmiiksi liian heikoilla pystyäkseen viemään asioitaan eteenpäin. Ei ole tavatonta, että ihmisille annetaan päätöksiä, jotka eivät ole edes valituskelpoisia, vaikka niiden kuuluisi olla. Ihmiset alistuvat liian usein annettuihin päätöksiin ja jäävät vaille heille kuuluvia oikeuksia. Usein ne, jotka lähtevät valittamaan epäoikeudenmukaisesta päätöksestä, törmäävät muuriin ja saavat häirikön leiman, kaksikko painottaa.

– Vähemmistövaltuutetun puheista saa mielikuvan, että järjestelmä on sujuva, toimiva ja oikeudenmukainen. Näin asia ei ole. Lainsäädäntö alkaa olla monissa tapauksissa sillä tasolla, että sekä niiden soveltajien että päätösten saajien pitäisi olla monen erikoisalan osaajia.

Demareiden torso vaunuleikki

Biaudet´n mielestä myyttien toistaminen ei palvele oikeiden ongelmien selvittelyä. Lisäksi hän katsoo, että toisten kunnioittaminen tai pyrkimys ihmisarvoiseen kohteluun on tavoitteena tärkeämpi kuin
urbaanilegendojen ylläpitäminen.

– Tietämättömyys lisää tunnetusti ennakkoluuloja ja vastakkainasettelua, ja ylläpitää näitä mainittuja urbaanilegendoja. Siksi perussuomalaiset vaativat järjestelmiin ja päätöksiin avoimuutta kaikkien kohdalla. Kyse on myös meidän mielestämme toisten kunnioittamisesta ja pyrkimyksestä ihmisarvoiseen kohteluun. On täysin naurettavaa jumittua asiassa lastenvaunuihin, kun puhutaan hiukan eri mittaluokan asioista. Omalta osaltaan tätä keskustelun tasoa kuvaa myös SDP:n riveistä lähtenyt lastenvaunukampanja: ”Ennakkoluulot lähtevät tiedolla. Kerro vaunuistasi ja lataa kuva häsärillä: ”meidänvaunut #piakauma. Jokainen lapsi on vaununsa ansainnut!”.

– Me katsomme, että ennakkoluuloja ja vastakkainasettelua puretaan hiukan eri tyyppisellä tiedontuottamisella, kuin ihailemalla Twitterissä lastenvaunuja. Jokainen puolue toki hakee uskottavuutta parhaaksi katsomallaan tavalla, perussuomalaiskaksikko hymähtää.

(http://uutiset.perussuomalaiset.fi/mantyla-ja-slunga-poutsalo-maahanmuuton-ongelmat-eivat-ratkea-vaheksymalla-tai-twiittuilulla/ )


2.9.2014

Mäntylä ja Slunga-Poutsalo: Maahanmuuton eri tukimuodot on selvitettävä

Maahanmuuttoon liittyvät rahoitus- ja tukimuodot on otettava perusteelliseen selvitykseen, vaativat perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) nosti kohun kertomalla Espoon sosiaalitoimiston antavan maahanmuuttajille uusia lastenvaunuja, kun suomalaiset asiakkaat joutuvat tyytymään käytettyihin vaunuihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylän ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mielestä tämä on vain yksi esimerkki järjestelmän ongelmallisuudesta.

– Verovaroin kustannettavan sosiaalitukijärjestelmän tulee olla kaikilta osin avoin. Sama koskee kaikkia muitakin verovaroin kustannettavia eri tukia ja palveluita. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen avoimuuden käsitettä on rajoitettu rajusti. Onkin käsittämätöntä, että virkamiehet – poliittisten päättäjien siunauksella – piilottelevat maahanmuuton todellisia kustannuksia suomalaisilta veronmaksajilta, kaksikko toteaa.

– Seuranta- ja vaikuttavuusarviointijärjestelmät ovat rakennettava siten, että tiedetään mihin ja millaisiin tarpeisiin eri tukia myönnetään yksilösuojaa rikkomatta. Tämä on täysin mahdollista, jos näin halutaan. Eri maista, joista on ajantasaista tutkimustietoa maahanmuuton kustannuksista, seurantamekanismit toimivat. Näin pystytään myös tekemään kansallisen edun mukaisia päätöksiä, ja puuttumaan väärinkäytöksiin.

Oma kansa etusijalla

Mäntylän ja Slunga-Poutsalon mielestä koko maahanmuuttojärjestelmän rahoitus ja todellinen vaikuttavuus tulee ottaa tiukkaan tarkasteluun. Kyse ei ole vain toimeentulotuesta vaan kaikesta muusta, joka liittyy maahanmuuton eri kustannuksiin.

– Integrointi yhteiskuntaan on ylevä tavoite, johon pumpataan eri kanavien kautta satoja miljoonia euroja rahaa edes kyseenalaistamatta onko niistä hyötyä. Nyt ylläpidetään laajaa viranomaiskoneistoa ja harhaa, että maahanmuuttajat saadaan integroitua yhteiskuntaan tuleviksi veronmaksajiksi ja työvoimaksi. Aikana, jolloin suomalaisten työttömyys kasvaa rajusti ja nuorten työllistyminen on liki mahdotonta, pitäisi miettiä mihin voimavaroja kohdennetaan. Tämä on kuitenkin aihe josta avoin keskustelu pyritään tehokkaasti tuhoamaan.

– Olisi tehtävä päätöksiä rohkeasti kansallisesti, kuten EU-maista tekivät viimeisimmäksi britit. He laittoivat kansallisen edun etusijalle ja tukijärjestelmät lukkoon, sekä ryhtyivät vaatimaan maahanmuuttajilta itseltään osoitusta siitä, että he ovat valmiita aidosti elättämään itsensä, eivätkä tule vain tukijärjestelmän piiriin. Tämä olisi mahdollista myös Suomessa. Esimerkiksi toimeentulotukilakia olisi mahdollista muuttaa siten, että tieto eri viranomaisten välillä kulkisi tehokkaammin, Mäntylä ja Slunga-Poutsalo painottavat.

Toimeentulolain muutos tyssäsi

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti ns. ULMA-työryhmän (Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttämistä pohtinut työryhmä).  Tämä työryhmä esitti jo vuonna 2011 toimeentulolain muuttamista.

– He olisivat lisänneet lakiin momentin, jonka avulla toimeentulotukea myöntävä viranomainen voisi antaa poliisille tai maahanmuuttoviranomaisille tiedon ulkomaalaislain edellytyksenä olevien toimeentuloa koskevien seikkojen selvittämiseksi tai oleskeluluvan edellytysten tarkistamiseksi, salassapidon estämättä. Koska työryhmä ei ollut kuitenkaan täysin yksimielinen asiasta, päädyttiin antamaan vain jälleen uusi opas toimeentulolain soveltamisesta, Mäntylä selventää.

– Ministeriö asetti jälleen viime vuonna toimeentulotuen uudistamista selvittävän työryhmän. Sen toimeksiannossa ei ole kuitenkaan mainittu sanallakaan maahanmuuttajille myönnettävien toimeentulotukimuotojen selventämistä tai seurantaa.

Kyse on oikeudenmukaisuudesta

Mäntylän mielestä perussuomalaiset ovat jääneet yksin puolustamaan kansallista etua ja suomalaisten hyvinvointia.

– Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan oikeudenmukaisuudesta. Kun suomalaisilta toistuvasti leikataan, elinkustannuksia nostetaan ja kurjistetaan ihmisten arkea, on oltava valmis myös keskusteluun siitä, kuinka paljon meidän kuuluu yhteiskuntana olla valmiita tukemaan muiden maiden ja muualta saapuvien kansalaisten hyvinvointia. Paljonko olemme valmiita laittamaan kiinni euroja toimintaan, jonka vaikuttavuudesta ei ole mitään tietoa, koska sitä ei haluta tutkia tai tuottaa? Se on vastuutonta poliittisilta päättäjiltä, Mäntylä ja Slunga-Poutsalo huomauttavat.

(http://uutiset.perussuomalaiset.fi/maahanmuuton-eri-tukimuodot-on-selvitettava/ )

 


Tiedote 29.8.2014

Mäntylä: Hallitus täysin pihalla tavallisen kansan arjesta ja Suomen tilanteesta

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä ilmaisee syvän pettymyksensä hallituksen budjettiriihen annista. Hänen mukaansa alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä kyky pitkäjänteisiin talouden kannalta merkittäviin päätöksiin jäivät jälleen kerran uupumaan.

– Lapsilisiin kehitetty kompensaatiomalli on suuri kupla. Se on vain uusi määräaikainen järjestelmä, joka luultavimmin lisää vain kustannuksia, ja jolla ei ole mitään merkitystä ihmisten arjessa selviämisen helpottamiseen. Surullisinta on ettei se edes koske kaikista pienituloisimpia perheitä. Sama koskee eläkeläisille annettavaa verohelpotusta. Sen vaikutus – arviolta huimat 7 euroa – on pelkkä vitsi, kun elinkustannukset kasvavat moninkertaisesti. On vaikea ymmärtää kuinka hallitus kehtaa puhua itsestään suomalaisten hyvinvoinnin tukijoina hymyssä suin, kun tehdään vain kurjistamistoimia joilla lisätään köyhyyden kasvua. Tämä hallitus on täysin pihalla tavallisten ihmisten arjesta.

Suuret rakennemuutokset jäivät edelleen tekemättä ja hallitukselta petti jälleen rohkeus Mäntylän mukaan.

– Esimerkiksi paljon puhuttu kuntien tehtävärakenteen purku jäi toteutumatta. Suomi on ajautumassa todella vakavaan taloudelliseen kriisiin, kuten useat asiantuntijat ovat pitkään varoittaneet. Työttömyys kasvaa, talouskasvu on surkeaa. Sosiaaliturvamenojen kasvua on pian vaikea hallita ilman rajuja heikennyksiä puhumattakaan muista yhteiskunnallisista ja kansantaloudellisista vaikutuksista.

Mäntylän mukaan alueellisesti tarkastellen Lappi jäi jälleen kerran nuolemaan näppejään.

– Jälkeen kerran nähtiin, että Lapin kipeästi tarvitsemat investoinnit jäivät toteutumatta. Erityisen pettynyt olen “Lapin ystäväksi” mainostetun ministeri Rinteen suhtautumiseen maakuntaamme, sekä ministeri Risikon lupausten pettämiseen Soklin radan osalta. Suuret puheet jäivät vaille tekoja, ja sadat uudet suorat ja välilliset työpaikat toteutumatta. Elinkeinoelämän ja koko Lapin kannalta Soklin hanke olisi ollut elintärkeä. 

 


 

Tiedote 24.8.2014

Lapin perussuomalaiset vaativat Risikkoa lunastamaan lupauksensa Lapille

Perussuomalaisten Lapin piirin piirihallitus on tänään kokouksessaan nimennyt lisää eduskuntavaaliehdokkaita. Nimetyiksi tulivat Pellosta Ari Södervall, Rovaniemeltä Jouko Lampela ja Liisa Mariapori sekä Torniosta Hanna Mäntylä.

Perussuomalaiset ottivat kokouksessaan voimakkaasti kantaa myös Soklin rata-asiaan. He vaativat määrärahan osoittamista budjettiriihessä hankkeen aloittamiseksi, ja ministeri Risikkoa lunastamaan lupauksensa Lapille. Perusuomalaiset katsovat, että asiassa ei voi enää aikailla yhtään. He muistuttavat, että hankkeen suorat ja välilliset myönteiset vaikutukset olisivat huomattavat koko Lapille. Erityisesti Itä-Lapin tulevaisuuden kannalta hankkeen aloitus on välttämätön.

Tievaihtoehtoa perussuomalaiset eivät pidä miltään osin realistisena vaihtoehtona vaan katsovat sen olevan paitsi ekologisesti, turvallisuustekijöiltään ja taloudellisesti kestämätön vaihtoehto.

Perussuomalaiset myös katsovat, että Sallan Kelloselän kohdalta rakennettava yhteys Venäjälle palvelisi koko Lapin teollisuutta mutta hyödyttäisi myös muuta elinkeinoelämää.

 


Tiedote 21.8.2014

Perussuomalaisten Hanna Mäntylä pyrkii jatkokaudelle

Perussuomalaisten torniolainen kansanedustaja Hanna Mäntylä ilmoitti vierailullaan Sallassa lähtevänsä tavoittelemaan jatkokautta kansanedustajana. Sallassa Mäntylä tapasi Itä-Lapin kuntien edustajia sekä kertoi kuntalaisill sote-uudistuksesta.

 

– Kansanedustajan työ on suurin luottamus, minkä kansalaiset voivat antaa. Tätä työtä ei voi tehdä osa-aikaisesti vaan työhön on sitouduttava 110 prosenttisesti. Jos saan luottamuksen uudelleen, olen valmis sitoutumaan. Olen sanonut, että en lupaa asioita, joita en voi varmuudella toteuttaa. Sen lupaan jatkossakin, että tuon esiin niitä yhteiskunnallisia epäkohtia joita näen ja kuulen. Niihin vaikutan kaikin käytettävissä olevin keinoin, Mäntylä sanoo.

 

– Kannustusta työn jatkamiselle on tullut paljon. Haluan olla edelleen viemässä maaliin niitä tavoitteita joita olen työlleni asettanut. Haluan ajaa niiden ihmisten asioita jotka yhteiskunnassa on unohdettu tai jotka eivät ääntään saa kuuluviin. Myös sote-uudistus, jota olen saanut olla mukana tekemässä, ja jonka toteuttaminen tapahtuu seuraavan hallituskauden aikana, on todella tärkeä. Se vaatii vielä paljon työtä, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Töitä siis riittää ja tähän työhön tarvitaan myös kokemusta, jota olen saanut, Mäntylä perustelee päätöstään.

 

– Seuraavan hallituksen on ryhdyttävä palauttamaan edellytykset työlle ja eri elinkeinoille koko maahan Lappia myöten. Säätelyä ja byrokratiaa on ryhdyttävä kovalla kädellä purkamaan. Kansan jakautuminen yhä rajummin hyvä- ja huono-osaisiin on pysäytettävä. Nämä ovat perimmäisiä syitä miksi olen alun perin politiikkaan lähtenyt. On aina muistettava kenelle tätä työtä tehdään, ja sitä tehdään Suomen kansalle.

 

Mäntylä on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja Perussuomalaisten ainoa edustaja Lapista. Mäntylä toimii myös puolueen 2. varapuheenjohtajana sekä Lapin piirin puheenjohtajana.

 


TIEDOTE 14.8.2014

Perussuomalaiset vaativat alkoholipolitiikkaan täyskäännöstä

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä vaatii, että alkoholipolitiikassa tehdään Suomessa täyskäännös. Syiksi Mäntylä kertoo muun muassa Viron tuonnin ongelmat ja suomalaisen elinkeinon turvaamisen. Perussuomalaisten alkoholipoliittisen muutoksen listaan kuuluvat esimerkiksi alkoholiveron lasku ja viinien vapauttaminen päivittäistavarakauppoihin.

 

– Suomessa eletään käytännössä kieltolain aikaa. Aluksi viinit ja vahvat oluet tulisi vapauttaa myyntiin päivittäistavarakauppoihin, ja näin purettaisiin Alkon monopolia. Pienpanimoille tulisi sallia tuotteiden suoramyynti. On kestämätön tilanne, että yritys kerrallaan Suomesta siirretään tuotantoa naapurimaahan, jotta toimintaa voidaan laajentaa. Nyt tulisi kaikin keinoin edistää suomalaista yrittäjyyttä, eikä säätää lakeja, jotka sulkevat viimeisetkin ovet, Mäntylä kertoo.

 

– Myös verotus on täysin kohtuutonta. Viimeisin veronkorotus aiheutti sen, että verotulot supistuivat, koska yhä enemmän viinaa tuodaan Virosta. Verotuksen lasku Suomessa ei aiheuttaisi verotulojen laskua, koska se kompensoituisi kotimaisen kysynnän kasvaessa ja helpottaisi myös kaupan- ja matkailu- ja ravintola-alan ahdinkoa. Yhtään työpaikkaa ei ole varaa enää menettää.

 

Perussuomalaiset haluavat ottaa mallia Keski-Euroopan alkoholilainsäädännöstä ja –verotuksesta. Heidän mielestään on väärin, että kohtuukäyttäjä kärsii holhouksesta ja verotuksesta lieveilmiöiden vuoksi.

 

– Yleisin argumentti esimerkiksi viinaveron laskua vastaan on se, että suomalainen ei osaa juoda, ja koko alkoholipolitiikka rakennetaan sen ajatuksen pohjalle. Keskimäärin suomalainen osaa kyllä juoda fiksusti ja kohtuudella. On kohtuutonta, että pienen marginaalin ongelmakäyttö määrittää koko alkoholipolitiikan.

 

Mäntylä katsoo, että verotuksella ja sääntelyllä ei juomatottumuksia viimekädessä saada muutetuksi. Kyse on hänen mukaan asenteista.

 

– Alkoholitottumuksia ei säädellä hinnoilla tai kieltolaeilla. Sen todistaa historia lähes sadan vuoden takaa. Juomatottumuksia  ja -asenteita muutetaan sillä, ettemme tee asiasta tabua ja luotamme ihmisten omaan ajatteluun, Mäntylä päättää.

 

 


TIEDOTE 6.6.2014

Kansanedustaja Mäntylä kysyy ulkomaisen hoitohenkilöstön kielitaitovaatimuksista

 

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ulkomailta saapuvan hoitohenkilöstön sekä opiskelijoiden kielitaidosta.

Kysymyksessään Mäntylä tuo esille huolen potilasturvallisuudesta, koska hänen mukaan ulkomaisten hoitajien ja lääkäreiden kielitaitovaatimukset eivät ole yhtenäiset, eikä niitä riittävästi valvota. Huolta herättää myös opiskelijoiden kielitaidon tilanne. Mäntylä kertoo, että tämä on tullut esiin toistuvasti myös kansalaisilta tulleessa palautteessa.

– Tällä hetkellä Pohjoismaiden sekä EU ja ETA-valtioiden kansalaisten tulee hallita tehtävien edellyttämä suomen kielen taito. Kuitenkaan minkäänlaista todistusta kielitaidosta ei vaadita. Sen sijaan näiden maiden ulkopuolelta tulijoilta vaaditaan todistus hyväksytystä kielitutkinnosta, Mäntylä toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on ehdottanut helmikuussa julkaistussa muistiossaan, että terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimuksia olisi nostettava.  Työryhmän mielestä lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso ei ole riittävä. Lisäksi työryhmä katsoi, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien laillistus tulisi perustua valtakunnalliseen kuulusteluun.

– Työvoiman vapaa liikkuvuus, jonka puolesta hallitus toistuvasti liputtaa, tarkoittaa myös väistämättä haasteita käytännön työelämään. Työntekijöiden rekrytointi ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa potilasturvallisuus vaarantuu. Maahanmuuttajien kohdalla ammattiliitto Tehy on kiinnittänyt huomiota, etteivät työnantajat panosta riittävästi kielikoulutukseen. Riittävän kielitaidon määrittely on liian tulkinnanvaraista. Kysynkin, onko hallituksessa tähän ongelmaan kiinnitetty riittävästi huomiota ja ryhdytty vaadittaviin toimenpiteisiin, Mäntylä kertoo.

 


Tiedote 14.5.2014

 

Mäntylä: Oppivelvollisuusiän mekaaninen nosto ei ratkaise nuorten ongelmia

Ministeri Kiurun ja erityisesti SDP:n kiivaasti ajama oppivelvollisuusiän nosto uhkasakkoineen saa täystyrmäyksen perussuomalaisten 2. varapuheenjohtajalta, kansanedustaja Hanna Mäntylältä. Mäntylä ei usko, että oppivelvollisuusiän nosto vuodella auttaa nuorten ongelmiin.

– Mekaaninen oppivelvollisuusiän nostaminen ei ratkaise mitään eikä auta nuoria löytämään paikkaansa yhteiskunnassa. Pahimmillaan ongelmia siirretään näin vain eteenpäin. Sen sijaan, että takerrutaan ikäkysymykseen, tulisi nähdä mitä vaikeuksia lapsilla ja nuorilla on, ja keskittää voimavaroja huomattavasti nykyistä enemmän aiempiin oppivuosiin mutta myös ennaltaehkäisevään lapsi- ja nuorisotyöhön, Mäntylä toteaa.

Mäntylä pelkää kuntien kulujen ja velvoitteiden kasvavan kestämättömiksi.

– Kuntaliiton asiantuntijat ovat laskeneet, että tämä voi tuoda jopa 100 miljoonan euron lisäkustannukset. Mistä ministeriö nämä rahat ottaa, vai jättääkö se kunnat taas oman onnensa nojaan, kuten ennenkin? Entä lisätäänkö koulutuspaikkoja esimerkiksi Lappiin, josta niitä on kovalla kädellä karsittu hallituksen toimesta pois? Mäntylä tivaa.

– Tässä ollaan luomassa vain uusia pakotteita, kun tulisi nähdä kokonaiskuva. Nyt tulisi puuttua rakenteellisiin ongelmiin ja kehittää itse opetusta sekä antaa varhaista tukea riittävän ajoissa. Lapset ja nuoret eivät ole kaikki samanlaisia oppijoita, ja maailma ympärillämme muuttuu. Koulujärjestelmää tulisi kehittää huomioiden erilaiset oppimistavat ja – polut, ja näin luoda myönteisiä oppimiskokemuksia ajoissa.

Mäntylän mukaan uhkasakot eivät auta, jos resursseja ei ole.

– Lasten ja nuorten ongelmat eivät katoa sillä, että asetetaan pakotteita ja uhkasakkoja. Sehän on suoranaista kiristystä, eikä sillä edes pyritä tarttumaan oikeaan ongelmaan. Kunnat pannaan taas selkä seinää vasten, eikä lapsi saa yhtään sen enempää tukea, Mäntylä lopettaa.

 


Tiedote 27.3.2014

Mäntylä: Lapsilisäpäätöksissä tulisi käydä arvokeskustelua

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä ihmettelee mikä on hallituksen arvopohja ja sosiaalinen omatunto.  Hän katsoo, että hallitus laitaa toistuvasti erityisesti pienituloiset lapsiperheet, ja muut yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat päätöksissään maksumiehiksi. Tästä esimerkki on lapsilisien leikkaukset ja indeksien jäädytykset. Lapsilisäpäätös onkin kestämätön jo arvovalintana Mäntylän mielestä.

Mäntylä katsoo, että lapsilisien leikkaus on lyhytnäköistä politiikkaa. Hän pitääkin selvänä, että yhdestä tinkiminen maksetaan muiden tulonsiirtojen tai vielä vakavampien kustannusten kautta, sillä lisääntyvä lapsiperheköyhyys aiheuttaa monentasoisia sosiaalisia vaikeuksia. Kokonaiskuvaa ei nähdä.

–          Vaikuttaa siltä, että hallitukselle tämä leikkaus tuntuu pieneltä, kun se suhteutetaan perheiden talouteen. Tosiasia arkielämästä on kuitenkin se, että kun rahat ovat todella tiukoilla, ja jokainen sentti on laskettava, se muutamakin euro on todella suuri raha kuukauden budjetissa.

Mäntylä olisikin halunnut kyselytunnilla hallitukselta vastauksen siihen, että onko hallitus edes pohtinut vaihtoehtoja laajemmin ja oikeudenmukaisemmin lapsilisäasiassa.

–          Olisin halunnut hallitukselta vastauksen siihen,  että kun kerran lapsilisistä leikkaamisen tielle on lähdetty onko pohdittu vaihtoehtoa, että se ei enää jatkossa kuuluisikaan ns. universaalina etuutena kaikille automaattisesti vaan kohdennettaisiin nimenomaan niihin perheisiin joissa rahat ovat tiukoilla ja jopa vakava lapsiperheköyhyys todellisuutta.  Näissä perheissä lapsilisä menee todella siihen mihin se on tarkoitettukin eli lapsen arjen kustannuksiin, ei säästötilille pankkiin. Eikö tällainen arvovalinta nimenomaan poistaisi osaltaan eriarvoisuutta joka kaiketi tulisi olla myös poliittinen tavoite?

 


Tiedote 5.3.2014

Mäntylä kysyy yli 60-vuotiaiden maksuhäiriöistä

 

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt kirjallisen kysymyksen yli 60-vuotiaiden maksuhäiriöiden lisääntymisestä.
”Maksuhäiriömerkintöjen suurta määrää on tuotu esiin viimeisten vuosien aikana, mutta asia on usein nähty nuorten ongelmana. Tilastotiedon valossa asia näyttäisi kuitenkin koskettavan kaikkia ikäryhmiä ja ehkä jopa yllättävänä tietona voidaan havaita yli 60-vuotiaiden maksuhäiriömerkinnällisten henkilöiden määrän huomattava kasvu.” Mäntylä sanoo.
Maksuhäiriöt ovat vakava ongelma kakkien ikäryhmien kohdalla ja viime vuosien kehitys pitäisi saada pikaisesti taittumaan. Nykyisin toimia maksuhäiriöiden ehkäisemiseksi on suunnattu paljolti nuorille, vaikka toimia tarvittaisiin myös muissa ikäryhmissä.
”Harvalla elämisen kustannukset vähenevät vaikka eläkkeelle jäännin jälkeen tulot putoavat. Pienestä eläkkeestä on maksettava ruoka, lääkkeet ja asuminen, ja niihin ei eläke monella riitä. Kynnys hakea apua sosiaalitoimesta voi olla todella suuri, siihen liittyy suurta häpeän ja epäonnistumisen tunnetta. Avun hakemisen sijaan turvaudutaan vippeihin ja lainoihin ja yritetään paikata tilannetta viimeiseen asti. Velkakierre on valmis kun kalliita lainoja ei pystytä maksamaan takaisin. En usko tässä olevan kyse holtittomasta velkaantumisesta vaan monen kohdalla pelkästä arjesta selviytymisestä.” Mäntylä jatkaa.
”Velkaneuvontaan on etenkin suuremmissa kaupungeissa jopa kuukausien jono, tämä on todella vakava asia, johon myös hallituksen tasolla pitäisi jämäkästi puuttua. Esitin ministerille kysymyksessäni, miten velkaneuvonnan resursseja aiotaan jatkossa lisätä sekä miten velkaneuvonnassa on huomioitu yli 60-vuotiaat asiakkaat ja onko heille saatavilla riittävästi tietoa velkaneuvonnan palveluista?” Mäntylä kertoo.
”Tänä päivänä ikääntyvät ja eläkeläiset ovat todella, todella tiukilla. Varsinkin luottotietojen menetys tekee elämästä erittäin vaikeaa. Hallituksen tulisi nyt tunnustaa tosiasiat ja ryhtyä toimiin.” Mäntylä vaatii.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, 2. varapuheenjohtaja, PS

p. 09 432 3126


 

Tiedote 27.2.2014

Mäntylä välikysymyskeskustelussa: Lappi jäämässä jälleen nuolemaan näppejään

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona välikysymyskeskustelu hallituksen kuntapolitiikasta, jossa perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä käytti puheenvuoron erityisesti Lapin näkökulmaa korostaen. Mäntylä sanoo olevansa syvästi huolissaan Lapin erityispiirteiden unohtamisesta kunta- ja soteuudistuksissa.

”Kuntauudistuksessa sanottiin huomioitavan alueiden erityistekijät, joita ovat esimerkiksi harva asutus ja pitkät etäisyydet.  Ministerit Virkkunen ja Huovinen ovat molemmat käyneet kertomassa mielipiteensä Lapin tilanteesta. Viesti on varsin selkeä: edellä mainittuja erityispiirteitä ei tulla huomioimaan.” Mäntylä sanoo.

Mäntylä kritisoi voimakkaasti ministereitä kahden sote-alueen saamisesta Lappiin pakkoliitoksilla ja jopa eräänlaisella kiristämisellä.

”Pientä toivoa Lappiin on annettu kahdesta sote-alueesta, jos Meri-Lapin kunnat liittyisivät yhteen. Tämäkö ei ole pakkoa ja etten sanoisi jopa eräänlaista kiristystä?  Lapissa on rakennettu ansiokkaasti omaa sote mallia, ja suoraan sanottuna olen pöyristynyt tavasta, jolla tähän tärkeään työhön on suhtauduttu. Sitä työtä on syytä kunnioittaa, ei tyrmätä ja jopa halveksia, koska siltä suhtautuminen tähän työhön on nyt hallituksen taholta vaikuttanut.” Mäntylä ihmettelee.

Sen sijaan pääkaupunkiseutu on saamassa oman sote ratkaisunsa.

”Metropolialueelle rakennetaan oma sote – ratkaisu. Lapille jossa on hyvin poikkeukselliset erityspiirteet ja haasteet annetaan täystyrmäys. Onko ihme, jos ihmiset kokevat olevansa Lapissa toisen luokan kansalaisia joilta kelpaa kyllä aina ottaa, on kyse sitten työpaikoista, koulutuspaikoista tai luonnonvaroista, jos näille on tarvetta jossain muualla?” Mäntylä kysyy.

Mäntylä uskoo, että nyt lappilaisilla alkaa olla raja tulossa vastaan.

”Harvaan asutuilla seuduilla asuvat eivät oleta, että kaikki palvelut olisivat nurkan takana. Kyllä ihmiset realiteetit ymmärtävät, ja ovat sopeutuneet moneen heikennykseen. Jossain se raja kuitenkin tulee vastaan. Luulen, että tämä on nyt sellainen asia. Lapissa ollaan poikkeuksellisen vahvasti sen taistelun takana, että Lapissakin ihmisillä tulee olla tasavertaisia oikeuksia, ei vain velvollisuuksia.” Mäntylä toteaa lopuksi.

Lisätiedot:
Hanna Mäntylä
Kansanedustaja, 2. varapuheenjohtaja, PS
p. 09 432 3126


Tiedote 18.2.2014

Mäntylä haluaa ministeriltä vastauksia Lapin teiden kunnossapidosta

 

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt liikenneministeri Merja Kyllöselle kirjallisen kysymyksen teiden kunnossapidosta ja liikenneturvallisuudesta Lapissa.
”Kysyin ministeriltä viimeksi joulukuussa budjetin palautekeskustelussa asiasta. Ministeri totesi Lapin teiden olevan väestömäärään nähden lähes Suomen parhaimmassa kunnossa pääväyläverkoston osalta. Tähän näkemykseen on päivittäin Lapissa ajavien vaikea yhtyä. Paikoitellen Lapissa ajetaan sananmukaisesti henkensä kaupalla.” Mäntylä sanoo.
”Lapissa on tapahtunut alkuvuodesta 2014 useampia liikenneonnettomuuksia, jotka ovat synnyttäneet jälleen suuren huolen tiestön kunnossapidosta. Onnettomuuksien taustalla on aina useampia tekijöitä. Väistämättä teiden huono kunto ja kunnossapito on noussut esiin yhtenä mahdollisena onnettomuuksien aiheuttajana.” Mäntylä jatkaa.
”Määrärahat teiden kunnossapitoon ovat todella niukat. Ongelmia on noussut esiin tietojeni mukaan myös teiden kunnossapidon kilpailutuksessa. Viestiä on kantautunut siitä kuinka kilpailutuksessa ainoana kriteerinä pidetään hintaa.” Mäntylä toteaa.
”Haluan ministeri Kyllöseltä vastauksia siihen, mihin toimiin aiotaan ryhtyä, jotta teiden kuntoa Lapissa saadaan parannettua, samoin siihen, millä perusteilla teiden kunnossapitourakoinnit valitaan? Näin ei voi enää jatkua. Lapissa liikenteen osalta huonoja uutisia on kantautunut myös VR:ltä, joka ilmoitti tänään, että matka-ajat Lappiin kasvavat huomattavasti keväällä. Kemijärvelle matka pitenee jopa puolitoista tuntia. Kyllä Lapin liikenneverkosto pitää ottaa nyt vakavasti kokonaisvaltaiseen arviointiin.” Mäntylä vaatii.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, 2. varapuheenjohtaja, PS

p. 09 432 3126


Tiedote 13.2.2014

Mäntylä: Miksi päihdeäitien syntymättömät lapset petettiin?

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on tyrmistynyt peruspalveluministeri Susanna Huovisen päätöksestä lykätä päihdeäitien pakkohoitolakia koskeva päätös seuraavalle hallitukselle. Mäntylä pitää kohtuuttomana tilannetta, jossa syntymättömien lasten oikeudet jäävät hallituksen talouspäätösten alle.

– Ministeri Huovisen päätös on täysin kestämätön! Suomessa syntyy satoja FAS- ja FAE-lapsia vuosittain. Osa näistä lapsista tarvitsee jo heti syntyessään monenlaisia terveydenhuollon toimia päästäkseen elämään kiinni. Nämä lapset tarvitsevat myös läpi elämänsä monenlaisia eri yhteiskunnan tukitoimia ja osa joudutaan huostaanottamaan, puhumattakaan inhimillisestä puolesta, Mäntylä puuskahtaa.

– Monen lapsen vammautuminen voitaisiin estää, jos äidit ohjattaisiin raskaudenaikaiseen pakkohoitoon. Tähän Huovinen ei siis ole valmis, vaan käytännössä sallii hoitoon sitoutumattomien päihdeäitien harjoittaman lasten pahoinpitelyn. Minusta tämä on todella suurta pelkuruutta.

Asiaa valmistelleen työryhmän mukaan ongelmaan pitäisi puuttua luomalla ensin riittävä järjestelmä vapaaehtoiseen päihdehoitoon. Kunnille myönnettiin tähän tarkoitukseen korvamerkitsemätöntä valtionapua 3 miljoonaa euroa jo vuonna 2011.

– Jätin tuolloin asiasta kirjallisen kysymyksen silloiselle peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille, joka sälytti vastuuta kunnille kyseisen rahan käytöstä. Ministeri vastasi, että lakia ollaan edistämässä STM:ssä ja vakuutteli, että luonnos hallituksen esitykseksi valmistuu viimeistään syyskuussa 2012. Nyt tämä asia ollaan lykkäämässä lopulta seuraavan hallituksen päätettäväksi, Mäntylä ihmettelee.

Mäntylä arvostelee Huovista kovin sanoin ja ihmettelee, millainen ihmiskäsitys ohjaa ministerin toimintaa ja kenen oikeudet hän asettaa etusijalle.

– Suomessa ihmisten itsemääräämisoikeuteen puututaan jo pienemmistäkin asioista. Työpaikoillakin voidaan käytännössä pakottaa työntekijä sitoutumaan päihdehoitoon, mutta ei äitiä, joka pahoinpitelee ja myrkyttää lastaan koko raskausajan. Tämä ei sovi minun oikeustajuuni, Mäntylä sanoo tuohtuneena.

– Syntymätön lapsi ei voi itse vaikuttaa häneen kohdistuvaan pahoinpitelyyn. Pakkohoito on ainoa, oikea ratkaisu silloin, jos päihdeäiti ei pysty sitoutumaan hoitoon ja päihteettömyyteen. Parhaimmillaan näin voitaisiin pelastaa sekä äiti että lapsi.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

p. 09 432 3126


Tiedote 13.1.2014

Mäntylä vaatii välittömiä toimia lastensuojelun tilanteen korjaamiseksi

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Mäntylä vaatii hallitustasolla välitöntä puuttumista lastensuojelun tilanteeseen. ”En tiedä miten pitkälle on mentävä tai kuinka järkyttäviä asioita tapahduttava, jotta hallitus ryhtyy toimiin. Edellinen peruspalveluministeri asetti työryhmän, jota johti Aulikki Kananoja. Työryhmä teki ansiokkaan raportin, jossa tuotiin esiin lukuisia epäkohtia, joita lastensuojelussa on. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Ei juuri mitään. Hallitus ei kuule edes ammattilaisia.” Mäntylä toteaa.
Esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliitto on tuoreessa kannanotossaan vaatinut ministeriöltä vastuunottoa lastensuojelun uudistusten toimeenpanossa. Tosiasiassa hallitus on tehnyt vain pieniä kosmeettisia korjauksia lainsäädäntöön ja lisännyt vähäisen määrän rahaa niiden toimeenpanoon.
”Kaiken lähtökohtana tulisi olla kokonaisvaltainen ote koko lastensuojeluun sekä ylipäätään lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaan, sekä lastensuojelun rahoituspohjan uudistaminen. Nykyinen rahoitusmalli, eli lastensuojelukerroin, on siirtänyt painopisteen avohuollon tukitoimista viimesijaisiin, raskaisiin toimenpiteisiin. Tämä on johtanut osaltaan myös markkinoiden avautumiseen sellaisille toimijoille, joiden ainoa tavoite on tuottaa yritykselle voittoa. Aivan liian usein päädytään kodin ulkopuoliseen sijoittamiseen. Tosiasia on, että lastensuojelussa pyörii rahamassa, joka tällä menolla lähentelee pian miljardia euroa – ja ottajia löytyy.” Mäntylä jatkaa.
”Rahoitusmalli tulisi muuttaa varhaisen puuttumisen kertoimeksi, joka palkitsisi kuntia varhaisesta puuttumisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä. Tätä olen esittänyt jo vuonna 2011 ja jättänyt aiheesta myös  toimenpidealoitteen. Toimenpidealoite lepää odottamassa aikaa parempaa. Väitän, että varhaisen puuttumisen malli olisi huomattavasti kustannuksia säästävä ja ennen kaikkea inhimillinen ja oikeudenmukainen malli. Rahojen korvamerkintä ei myöskään ole negatiivinen asia, päinvastoin sillä voitaisiin ohjata lastensuojelua ennaltaehkäisevään suuntaan. ” Mäntylä painottaa.
“Yhä useampi suomalainen tuntuu pitävän lastensuojelua lasten ja perheiden vainoamisena sen sijaan, että se nähtäisiin aidosti auttamistyötä tekevänä tahona. Syitä varmasti on useita aina asenteista lähtien mutta näen, että eräs merkittävä ongelma on rahoitusmalli. Toivon todella, että hallitus kuulisi niin asiantuntijoiden kuin tavallistenkin kansalaisten äänen ja ryhtyisi viimein työhön lastensuojelun osalta. Keinoja ja ratkaisuja on jo olemassa – nyt vaaditaan enää poliittista tahtoa.” Mäntylä lopettaa.

Toimenpidealoite lastensuojelukertoimen uudistamisesta on luettavissa tästä linkistä:

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, 2. varapuheenjohtaja, PS

p. 09 432 3126


Tiedote 20.12.2013

Mäntylä huolissaan vanhusten vuokrien korotuksista

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen vanhusten vuokrien korotuksista.

”Monet vanhukset elävät varsin pienillä kuukausituloilla ja suurin menoerä on useimmiten asumisen kustannukset. Hyvin harva on varautunut tai edes pystyisi varautumaan vuokrankorotukseen, etenkin jos vuokra kerralla nousisi kovin paljon.” Mäntylä sanoo.

”Harvalla paikkakunnalla on kovinkaan paljon valinnanvaraa palveluasumiseen tarkoitetuista asunnoista, joten asumisen kustannustasoon ei ole juurikaan mahdollista itse vaikuttaa asuntoa valitessa.” Mäntylä kertoo.

”Huolestuttavia uutisia vanhusten vuokrien korotuksista on kantautunut esimerkiksi Kemistä, jossa vuokria on korotettu yli 40 prosenttia kerralla. Mielestäni on kohtuutonta tehdä kerralla näin suuria korotuksia, oli niiden taustalla mikä syy tahansa.” Mäntylä jatkaa.

”Kysymyksessäni tiedustelen ministeriltä, ollaanko ministeriössä tietoisia ilmi tulleista vuokran korotuksista, millainen tilanne tällä hetkellä on ylipäätään vanhusten vuokrien tasossa erityisesti palveluasumisessa ja miten vuokrien korotuksiin aiotaan jatkossa puuttua?” Mäntylä toteaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, 2. varapuheenjohtaja, PS

p. 09 432 3126


Tiedote 16.12.2013

Mäntylä jatkaa toimia kullankaivun tulevaisuuden puolesta

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Mäntylä jatkaa toimia kullankaivun tulevaisuuden puolesta. Mäntylä on jättänyt aiheesta eduskunnassa sekä toimenpidealoitteen että kirjallisen kysymyksen.
”Tätä asiaa on työstetty jo jonkin aikaa, nyt oli aika jättää kirjallinen kysymys sekä toimenpidealoite.” Mäntylä sanoo.
Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta kullankaivua olisi jatkossa mahdollisuus harjoittaa elinkeinona ja jotta pitkä, kulttuurisestikin arvokas kullankaivuperinne ei katkeaisi.
Lisäksi ehdotetaan toimenpiteitä, jotta nykyinen lupa- ja valitusmenettely ei pysäyttäisi kaivutoimintaa ja että kaivospiirien lakkauttaminen otettaisiin kokonaisuudessaan uudelleen tarkasteluun kaikkia osapuolia tasapuolisesti kuullen.
”Uusi kaivoslaki on osoittautunut kullankaivun tulevaisuuden kannalta mahdottomaksi yhtälöksi. Lupa- ja valitusmenettely pysäyttää kaivutoiminnan ja kaivospiirien rauettaminen on toinen asia, jonka vaikutuksia tulisi tarkastella uudelleen.” Mäntylä jatkaa.
Mäntylä järjesti lokakuun lopussa eduskunnan kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden kullankaivusta, jossa oli paikalla kiitettävä joukko yleisöä.
”Tilaisuuden nimi Lemmenjoen kultasadun loppu? kuvaa valitettavan hyvin nykyistä tilannetta. Olen ilahtunut, että aihe on saanut viime aikoina mediassakin huomiota.” Mäntylä toteaa.
Aloitteiden tärkein tavoite on keskustelun synnyttäminen ja toive siitä, että asia saataisiin uudelleen käsittelyyn.
”Haluan korostaa, että aloitteen tarkoituksena ei ole kärjistää tilannetta minkään osapuolen suhteen vaan avata keskusteluyhteyksiä. Toki toivon kirjallisen kysymyksen myötä ministerin näkemystä asiaan ja tietoa mahdollisista suunnitelmista asian korjaamiseksi. Tärkeintä olisi kuitenkin avata solmut asian ympäriltä.” Mäntylä lopettaa.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, 2. varapuheenjohtaja, PS

p. 09 432 3126


Tiedote 12.11.2013

Kansanedustaja Mäntylä kysyy Kevan johdon työsuhde-etuuksista

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä jättää kirjallisen kysymyksen Kevan johdon työsuhde-etuuksista.

Kevan tehtävänä on huolehtia 1,3 miljoonan ihmisen työeläkkeistä. Nämä eläkevarat ovat työtätekevät ihmiset maksaneet ja moni kokeekin suurta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta lukiessaan lehdistä, miten Kevan johto toimii. Viime aikoina muualtakin kuin Kevasta yhä useammin esille tulleet johtajien huomattavat työsuhde-etuudet ja palkkiot herättävät suurta ihmetystä.” Mäntylä sanoo.

”Toivon ministeriltä vastausta, aikooko valtiovarainministeriö Kevan toimintaa valvovana tahona puuttua kysymyksessäni kuvattuihin epäkohtiin ja miten jatkossa aiotaan puuttua Kevan johdon työsuhde-etuihin ja varojen käyttöön. Oleellista on myös hankintalain noudattaminen näissä huomattavan kalliissa hankinnoissa. Haluan vastauksen myös siihen, onko Kevan johdolle tehdyissä hankinnoissa noudatettu hankintalain säännöksiä ja miten hankintalain säännösten toteutumista aiotaan jatkossa valvoa? Lain kirjaimen tulee nähdäkseni olla kaikille sama.” Mäntylä jatkaa.

”Koko eläkevarojen käyttöä ja hallinnointia koskeva järjestelmä tarvitsee jatkossa enemmän läpinäkyvyyttä ja yhteisiä toimintalinjoja, jotka näyttäytyvät oikeudenmukaisina ja myös ovat oikeudenmukaiset. Kysymyksessä perään tietoa siitä, katsooko ministeri, että Keva ja muut vastaavat eläkevaroista huolehtivat yhteisöt ja yhtiöt käyttävät tällä hetkellä varojaan oikeudenmukaisesti ja eläkkeen saajien ja koko yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja miten eläkevarojen käyttöä ja hallinnointia aiotaan jatkossa tehdä läpinäkyvämmäksi?” Mäntylä lopettaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126


Tiedote 3.11.2013

Ilmoitan, että pitkän harkinnan jälkeen olen tehnyt päätöksen muuttaa pysyvästi Sallasta Tornioon, jossa äitini ja läheisiäni asuu.

Jokainen meistä haluaa olla läsnä läheistemme elämässä mahdollisimman paljon.  Jokainen vastuullinen aikuinen haluaa pitää myös tarvittaessa huolta läheisistään, kuten myös minä äitinä ja tyttärenä. Toivon, että näitä asioita kunnioitetaan. Poliittiseen työhön ei aina ole yksinkertaista yhdistää ns. henkilökohtaista elämää mutta tulee hetkiä jolloin valintoja on tehtävä. Itselläni tällainen hetki on asuinpaikan suhteen nyt. Muuttooni ei liity mitään dramatiikkaa ja toivon ettei sitä turhaan lähdetä luomaan. Kotini pysyy jatkossakin Lapissa, vain kotikunta muuttuu.

Muutosta johtuen joudun luonnollisesti jättämään luottamustehtäväni Sallan kunnassa. Haluan kiittää sallalaisia yhteistyöstä ja tuesta, jota olen saanut. Tiedän, että koko valtuustoryhmämme tekee jatkossakin parasta mahdollista työtä sallalaisten eteen. Kiitän myös koko kunnanvaltuustoa, ja kunnan työntekijöitä. On ollut hieno huomata, kuinka vahva yhteishenki voi olla silloin kun yhteistä etua ollaan hakemassa. Jokaisen poliittiseen päätöksentekoon osallistuvan tulisikin ajoittain mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle, ja tarkastella asioita laajempina kokonaisuuksina. Se ei aina ole helppoa mutta palkitsee.

Poliittinen työni Lapin kansanedustajana ja puolueeni varapuheenjohtajana jatkuu kuten ennenkin. Lapissa on 21 kuntaa joiden itsenäisyyden ja elinvoimaisuuden puolesta teen parhaani, ja joiden asukkaiden edustaja olen jatkossakin. Teen töitä sen puolesta, että kaikilla suomalaisilla kaikkialla Suomessa olisi edellytykset hyvään elämään. Tämä työ ei ole sidoksissa kuntaan jossa asun.
Lisätiedot

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, 2. varapuheenjohtaja, PS

p. 09 4323126

 


Tiedote 24.10.2013

Kansanedustaja Mäntylä kysyi ministeriltä pelastushelikoptereista

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Mäntylä pääsi eduskunnan kyselytunnilla esittämään peruspalveluministeri Huoviselle kysymyksen pelastushelikoptereista.

”Kysymykseni koski erityisesti Lapissa toimivaa pelastushelikopteri Aslakia, jonka toimintaa ylläpitää aatteellinen ja voittoa tavoittelemattoman tukiyhdistys. Kysymykseen johtivat paitsi aktiiviset yhteydenotot kansalaisilta myös mediassakin olleet huolestuttavat tiedot siitä, että ilmeisesti Aslakin apu ei kelpaa joillekin viranomaisille, sillä Aslakin tehokas hyödyntäminen edellyttäisi sopimusten täydentämistä ja hätäkeskuksen ohjeistamista. Nyt tilanne on se, että äkillisesti sairastuneen avun saantia on huomattavasti viivästytetty vaikka Aslak olisi ollut vieressä. Aslakin tarkoitushan ei ole korvata viranomaisten palveluja, vaan täydentää niitä.” Mäntylä sanoo.

”Kysyin ministeriltä, miksi kolmannen sektorin palveluna tarjottavaa pelastushelikopteria ei voida ottaa täydentämään sairaanhoitoa Lapissa ja miksi Aslakin koko kapasiteettia ei hyödynnetä? Pidän sitä täysin käsittämättömänä, ja jopa ihmisten hengellä pelattavana uhkapelinä.” Mäntylä kritisoi.

“Lisäksi halusin ministeriltä vastausta siihen, ovatko ihmisten terveyspalvelut tulevaisuudessa syrjäseuduillakin yhä enemmän ja enemmän niin sanottuja omantunnon kysymyksiä, kuten on uusi kipeästi tarpeellinen lastensairaala, kun valtio siirtää vastuita yhä enemmän kunnille ja yksityisille rahoittajille.” Mäntylä sanoo.

”En ollut lainkaan tyytyväinen ministerin vastauksiin. Ministerin vastauksessa sysättiin vastuuta Aslakista pitkälti sairaanhoitopiireille. Mielestäni nämä ovat valintoja, joista hallituksen tulisi kantaa vastuu. Aion tehdä aiheesta vielä kirjallisen kysymyksen, jotta saisin asiaan tarkempia vastauksia kokonaisuudessaan. Pidän kovin huolestuttavana tilannetta, jossa kunnille ja yksityisille sysätään yhä enemmän ja enemmän vastuuta ihmisten turvallisuudesta ja terveydenhoidosta.” Mäntylä toteaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126


23.10.2013

Eduskunnan kansalaisinfossa keskusteltiin kullankaivusta

Eduskunnan kansalaisinfossa järjestettiin keskiviikkona 23.10. perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylän toimesta mielenkiintoinen tilaisuus kullankaivusta ja sen tulevaisuudesta osana lappilaista kulttuuriperimää.

Tilaisuuden nimi Lemmenjoen kultasadun loppu? kuvasi hyvin tapahtuman aihepiiriä, jossa käsiteltiin laajasti pääasiassa uuden kaivoslain kullankaivulle aiheuttamia vaikeuksia. Hanna Mäntylän avattua tilaisuuden, kullankaivaja Jukka Kela toi eduskuntaan Lapin kullankaivajainliiton terveiset ja kertoi erinomaisen esityksensä avulla kullankaivusta, siihen liittyvästä kulttuurista ja omasta kaivajan urastaan. Jukka Kelalla on takanaan 32 kesää Lemmenjoella.

Kommenttipuheenvuorot pitivät kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä yrittäjä Veikka Gustafsson, jolla oli myös omakohtaista kokemusta kullankaivusta Lemmenjoelta.

Tilaisuudessa tuotiin esiin kaikkia niitä ongelmia, joita kullankaivuun Lapissa tällä hetkellä liittyy. Suurena uhkana nousi esiin kullankaivuun liittyvän kulttuurin häviäminen, sillä uuden kaivoslain tuoma lupamenettely ja kaivospiirien lakkauttaminen sekä monet muut alaan liittyvät rajoitukset johtavat käytännössä tämän perinteikkään elinkeinon katoamiseen. Tähän viittasi myös tilaisuuden nimi.

Kansalaisinfoon oli saapunut kansanedustajia yli puoluerajojen, useita median edustajia sekä asiasta kiinnostuneita kansalaisia. Pelkistä ongelmista ei kuitenkaan keskusteltu, vaan ratkaisujakin tuotiin esiin ja aiheelle saatiin näkyvyyttä laajasti. Tilaisuus toi osaltaan ymmärrystä myös siihen, että kullankaivussa ei ole kyse vain tärkeästä elinkeinosta, vaan täysin ainutlaatuisesta kulttuurista, joka tulisi voida siirtää jälkipolville, samoin kuin monet muutkin lappilaiseen kulttuuriperimään liittyvät asiat. Esiin nousi myös avoimen ja aidon vuorovaikutuksen tärkeyden luominen eri elinkeinojen harjoittajien ja ryhmien välillä, jotta tulevaisuudessa vakavilta ristiriidoilta vältyttäisiin ja vastakkainasettelusta voitaisiin siirtyä yhteisymmärrykseen. Lapin työllisyystilanne, joka on hyvin haastava tällä hetkellä, vaatii nyt yhteishengen luomista.

Tilaisuuden osallistujat saivat vielä loppuun kuulla tervehdyksen vuosikymmeniä Lemmenjoella kultaa kaivaneelta Risto Mäkipurolta, jonka sanoihin tiivistyivät pitkä kokemus ja toiveet kullankaivajan ammatin jatkumisesta.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126


Tiedote 1.10.2013

Kansanedustajat Ari Jalonen ja Hanna Mäntylä: Alle 15-vuotiasta ei voi jättää yksin kantamaan vastuuta hpv-rokotteen ottamisesta

Etene (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta) on ottanut kantaa rokotusohjelmaan tulevaan hpv-rokotteeseen, jolla on tarkoitus torjua kohdunkaulan syöpää ja siitä johtuvia kuolemia. Kansanedustajat Ari Jalonen (Etenen jäsen) ja Hanna Mäntylä (Etenen varajäsen) toteavat kuten Etenekin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on sinänsä hyvää tarkoittava pyrkimys torjua kohdunkaulan syöpiä.

Etene myös katsoo lausunnossaan, että 13-15-vuotias on jo kypsä päättämään rokottamisestaan, kunhan myös huoltajia kuullaan rokotuspäätöstä tehtäessä. Kansanedustajat Ari Jalonen ja Hanna Mäntylä toteavat kuitenkin, että alle 15-vuotias ei voi yksin tehdä päätöstä hpv-rokotteen ottamisesta ja kantaa siitä vastuuta.

Kansanedustaja Ari Jalonen on jättänyt Etenen lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa hän toteaa, että alle 15-vuotiaan kohdalla huoltajan olisi syytä päättää hpv-rokotteen ottamisesta. Potilaslain vakiintunut tulkinta nimittäin on, että vasta 15-vuotias on kypsä päättämään hoidostaan. Itse potilaslaki ei määrittele ikää, jossa alaikäinen on kypsä päättämään hoidostaan, mutta sen mukaan päättämiseen kypsää alaikäistä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Kansanedustajat Jalonen ja Mäntylä toteavat edelleen, että kaikkien perheiden tulisi saada asianmukainen tieto rokotteesta kirjallisena kotiin ennen rokottamista. Etenen sinänsä hyvää vaadetta asianmukaisesta tiedottamisesta tulee täsmentää siten, että perheet saavat asianmukaiset tiedot etukäteen kirjallisena.

Edustajat Jalonen ja Mäntylä pitävät huoltajien rokotuspäätöstä ja huoltajille toimitettuja asianmukaisia tietoja erityisen tärkeinä, sekä vaativat myös asianmukaista tiedottamista rokotteen hyödyistä. Perheen on voitava punnita rokotteen hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin. THL toteaa omassa selvityksessään, että hpv-rokotteen kohdalla ei ole voitu täysin sulkea pois vakavan autoimmunologisen sairauden riskiä.

Linkki THL:n selvitykseen:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettaman papilloomavirustautien torjuntatyöryhmän selvitys 30.4.2011

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/94d6f45d-22e1-4b53-b615-2eea48d90e1c

 

Lisätietoja:

Kansanedustaja Ari Jalonen

puh. 050 512 0851

 

Kansanedustaja Hanna Mäntylä

puh. (09) 432 3126


Tiedote 24.9.2013

Kansanedustaja Hanna Mäntylä huolissaan e-pillereiden aiheuttamasta veritulppariskistä

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ehkäisypillereiden terveyshaitoista ja erityisesti niihin liittyvästä kohonneesta veritulppariskistä.

E-pillereiden terveyshaitoista on viime aikoina keskusteltu runsaasti julkisuudessa. Useita nuorten, perusterveiden naisten kuolemantapauksia on yhdistetty e-pillereiden käyttöön.

– Mielestäni on epäselvää, suhtaudutaanko etenkin uusien, niin sanottujen kolmannen sukupolven e-pillereiden käyttöön liittyvään veritulppariskiin riittävällä vakavuudella ja kerrotaanko siitä nuorille naisille riittävissä määrin, Mäntylä sanoo. Hän korostaa, että se, että riski on lääkärin tiedossa, ei vielä riitä.

– E-pillereitä määrätään nuorille naisille, jotka eivät välttämättä osaa edes kysyä pillereiden riskeistä tai kyseenalaistaa niiden turvallisuutta, etenkään jos niistä ei saa riittävästi luotettavaa tietoa lääkäriltä, Mäntylä muistuttaa.

Erityisen vakava tilanne on niillä naisilla, joilla sukurasite kohottaa veritulpan riskiä entisestään. Perinnöllinen taipumus laskimotukoksiin on noin 6-8 prosentilla naisista. Mäntylän mielestä nykykäytännöllä nämä sukurasitteet eivät välttämättä tule riittävästi esiin.

– Sukurasitteet eivät välttämättä tule ilmi tilanteissa, joissa e-pillereitä määrätään, sillä potilaan itse on niistä oltava tietoinen, ja osattava myös kertoa asiasta lääkärille. Kuitenkin yksinkertaisella veritestillä on mahdollisuus löytää piilevänäkin oleva tukostaipumus. Tätä mahdollisuutta testaamiseen ei kuitenkaan tietojeni mukaan automaattisesti tarjota vaan sitä on osattava kysyä ja vaatia. Tämä kävi ilmi esimerkiksi erään lähipiiriini kuuluvan henkilön kohdalla, Mäntylä toteaa.

Kirjallisessa kysymyksessään Mäntylä tiedustelee, aiotaanko e-pillereiden terveyshaittoja punnita tarkemmin ja harkita uutta, esimerkiksi kansallista ohjeistusta niiden määräämiseen ja riskeistä tiedottamiseen. Lisäksi Mäntylä toivoo ministerin vastaavan kysymykseen siitä, miten kohonnutta veritulppariskiä ja perinnöllisyysriskejä aiotaan nykyistä tarkemmin selvittää kaikkien e-pillereiden käytön aloittavien naisten osalta.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126


Vastine Lapin Kansan pääkirjoitukseen

Lapin Kansan pääkirjoituksessa 11.9. tuotiin esiin Sallan kunnan ulkoistamissuunnitelma. Haluan täsmentää asiaan liittyen muutamaa kohtaa:

On hyvä, että nykyisessä epävarmassa tilanteessa kunnissa pohditaan eri vaihtoehtoja. Jos aikomuksena on kuitenkin ulkoistaa kunnan oikeastaan tärkein sektori, on valmisteluprosessi syytä tehdä huolella.

Ulkoistaminen ei useassakaan tapauksessa ole tuonut niitä säästöjä, etuja tai palveluja, joita kunnassa on odotettu.

Kunnat, jotka ovat ulkoistaneet koko sote-puolen, ovat olleet jo lähtökohtaisesti toisessa tilanteessa palvelujen saatavuudessa kuin Salla tällä hetkellä.

Sallassa puutteellisesti valmisteltu ulkoistamisasia tuotiin kovalla kiireellä valtuuston päätettäväksi ilman vaikuttavuusarviointeja, laskelmia hyödyistä tai riskeistä. Myöskään kunnan henkilöstöä saati kuntalaisia ei valmisteluvaiheessa kuunneltu riittävästi.

Suurin ongelma oli kuitenkin hankintalain noudattaminen. Laissa tuodaan selvästi esiin, että hankintaprosessia ei saa keskeyttää kuin todellisesta ja perustellusta syystä. Sellaiseksi ei katsota hankintayksikön halua palauttaakin palvelu omaksi tuotannoksi kesken hankintaprosessin. Tästä löytyy myös selkeä markkinaoikeuden päätös.

Hankintayksikön on tehtävä päätös jo ennen hankintaprosessin aloittamista, tuotetaanko palvelut omana tuotantona vai kilpailutetaanko ne. Tämä oli monelle suuri yllätys ja useassa puheenvuorossa kävikin, että valtuuston jäsenet olivat ymmärtäneet, että kilpailutuksen voisi tehdä vain sen katsomiseksi, mitä kunnan rahoilla saataisiin.  Lain mukaan tämä ei ole sallittua. Markkinatilanteen kartoittamiseksi on löydettävä muut keinot kuin hankintaprosessin aloittaminen.

Kukaan Sallassa ei varmasti kiellä sitä, ettei muutoksia tarvita. En kuitenkaan osaltani hyväksy sitä toimintatapaa, jolla asiaa vietiin eteenpäin. Olemme kaikki velvollisia noudattamaan lakia. Kyse ei ole suosion tai äänien kalastelusta. En voi hyväksyä päätöstä, jolla olisi sivuutettu hankintalaki ja katsottu mitä tuleman pitää.

Mikään ei estä tuomasta asiaa uudelleen käsittelyyn riittävästi valmisteltuna. Tämä prosessi kuitenkin osoitti sen millaisia epäkohtia hankintalain soveltamisessa on. Laki on nykyisellään monin tavoin ongelmallinen, ja tulevaisuudessa sitä on tarpeen selkiyttää myös siksi, että pk-yrityksillä olisi todellinen mahdollisuus pärjätä tarjouskilpailuissa, ja jotta pystyttäisiin välttämään monopolien syntyminen.

Hanna Mäntylä (PS)

Kansanedustaja

2. varapuheenjohtaja

Sallan kunnanvaltuuston jäsen

Lisätiedot p. (09) 432 3126

 


Tiedote 4.9.2013

Perussuomalaisten Mäntylä: Missä on valtio-omisteisten yhtiöiden yhteiskuntavastuu?

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on syvästi huolissaan Lapin työpaikoista. Kemijoki Oy ilmoitti eilen käynnistävänsä koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Kemijoki Oy:n nykyisestä 184:stä henkilöstä yhtiöön voisi jäädä vain 20-30 henkilöä. Valtio omistaa Kemijoki Oy:stä yli puolet.

”Kemijoki Oy:n hallituksen päätös oli melkoista kuultavaa. Juuri aikaansaadun palkkaratkaisun yksi keskeinen asia oli että työnantajat näyttävät esimerkkiä siitä kuinka Suomeen luodaan uusia työpaikkoja ja entiset työpaikat turvataan. Nyt valtio-omisteinen, voittoa tuottava yhtiö aloittaa heti seuraavalla viikolla mittavat yt-neuvottelut.  Tämä ei noudata sitä linjaa, jonka puolesta Suomen hallitus on puhunut, eikä sillä luoda minkäänlaista tulevaisuuden uskoa.” Mäntylä sanoo.

”Se, että osalle Kemijoki Oy:n työntekijöistä tarjoutuisi uutta työtä sopimuskumppaneiden palveluksessa taitaa olla pelkkää sanahelinää. Kemijoki Oy:n työntekijöiden keski-ikä on nyt 52 vuotta ja jo tilastojenkin perusteella on yleisesti tiedossa, että yli 50-vuotiaiden työllistyminen on haastavaa. Miten heidän käy, jos uutta työtä ei olekaan tarjolla? Kemijoki Oy:n myötä Suomesta katoaa vesivoimarakentamisen osaaminen, samoin merkittävää säätöenergian tuottamiseen liittyvää osaamista.” Mäntylä lisää.

”Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa pyydän vastauksia Kemijoki Oy:n tilanteeseen kehitysministeri Hautalalta, joka vastaa valtion omistajaohjauksesta. Miten kannattavassa valtio-omisteisessa yhtiössä on päädytty koko henkilöstöä koskeviin yt-neuvotteluihin ja onko oikein, että juuri aikaansaadun palkkaratkaisun jälkeen valtio-omisteinen, voittoa tuottava yhtiö aloittaa lähes välittömästi mittavat yt-neuvottelut? Kysyn myös, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Kemijoki Oy voisi jatkossakin toimia vesivoimarakentamisen edelläkävijänä ja merkittävänä työllistäjänä Suomessa ja millaisia vaikutuksia päätöksellä tulee olemaan alan kilpailulle?” Mäntylä jatkaa.

”Vajaa kuukausi sitten oltiin lappua laittamassa luukulle Sallan Metlan toimipisteeseen. Maa- ja metsätalousministeri Koskinen antoi kuitenkin tekemääni kirjalliseen kysymykseen vastauksen, että Sallan toimipisteen lakkauttamisesta ei ole tehty vielä päätöstä. Toivo siis elää sen suhteen, mutta kyllä Lapin kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää pystyä säilyttämään kaikki nykyiset työpaikat, etenkin kun mitään pakottavaa syytä niiden lakkauttamiseen tai siirtämiseen pois Lapista ei näytä olevan. Yhteiskuntavastuun tulee koskea kaikkia, ja nyt jos koska yhtiöiden pelkän voitontavoittelun pitäisi loppua.” Mäntylä toteaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126


Tiedote 3.9.2013

Perussuomalaisten Mäntylä vaatii vastauksia sote-uudistuksen kustannuksista

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä jättää eduskunnan istuntokauden huomenna alkaessa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii selvitystä siihen, mitä sote-uudistus on tullut veronmaksajille jo kustantamaan.

“Hallitus aikoo saada miljardien säästöt kestävyysvajeen kuromiseksi kunta- ja sote-uudistuksilla. Kunnissa on eletty jo pitkään epävarmuudessa, ja epävarmuus tulevaisuudesta jatkuu koska kuntien tehtävien uudistusta ja karsimista pohtivan työryhmän työstä on odotettavissa tietoja vasta marraskuussa.  On epäselvää miten ja mistä nämä kaavaillut miljardin säästöt saavutetaan kuntien tehtäviä karsimalla, ja kuinka ne vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin toimia itsenäisinä? Vai onko tavoitetila saada näin kunnilta esimerkiksi sote-sektorin palvelut pois?” Mäntylä kysyy.

Valmistelun kustannuksista ei ole saatavilla kattavaa tietoa. Kustannusarvioita ei ole saatavilla myöskään siitä, paljonko itse uudistuksen läpivieminen maksaa. Sote-uudistusta eivät valmistele vain työryhmät tai selvityshenkilöt, vaan myös ministeriöt ja kunnat.

”Suuri mysteeri on se, kuinka paljon tämä uudistus on jo tullut veronmaksajille maksamaan, ja siihen haluan vastauksia. Kunnissa valmistelu tarkoittaa selvitysten tekoa, joka on pois joko kunnan omista henkilöstöresursseita tai ulkopuolisen selvittäjän tekemänä kunnan rahoista, puhumattakaan siitä paljonko tätä on jo muissa instansseissa parin vuoden ajan työstetty.” Mäntylä sanoo.

“Epävarmuuden alla kunnissa ollaan myös tekemässä paniikkiratkaisuja, eli ulkoistamassa koko sote-sektorin palvelut pitkillä ja kalliilla ostopalvelusopimuksilla. Tämä jos mikä rapauttaa entisestään julkista sektoria, ja avaa markkinoita ylikansallisille yrityksille. Sitäkö hallitus haluaa?” Mäntylä kysyy.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126


Tiedote 28.8.2013

Perussuomalaiset tyrmäävät suunnitelmat kotihoidontuen leikkaamisesta

Perussuomalaisten kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Johanna Jurva ja Hanna Mäntylä tyrmäävät VM:n esityksen kajota kotihoidontukeen budjettiriihessä.

“Pidämme tätä esitystä käsittämättömänä. Sillä viedään perheiltä valinnanvapaus hoitojärjestelyihin, ja käytännössä pakotetaan vanhemmat viemään lapset jo nyt ylikuormitettuihin päiväkoteihin. Hallituksen perhepolitiikka on kestämätöntä.” Jurva ja Mäntylä kritisoivat.

“Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet juuri päinvastaisia toimia eli kotihoidontukijärjestelmän vahvistamista ja kehittämistä. Kotihoidontuki on jo nyt jäänyt huomattavasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä ja tämä lisää osaltaan lapsiperheköyhyyttä. Rakenteellisia muutoksia on tehtävä mutta ei lasten ja lapsiperheiden kustannuksella.” edustajat sanovat.

Lisätiedot:

Johanna Jurva

P.050512 0132

Hanna Mäntylä

P. 0505120497


Tiedote 19.8.2013

Mäntylä haluaa vastauksia edustuskulupäätöksestä

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä jättää ministerille kirjallisen kysymyksen edustuskulujen verovähennysoikeuden leikkaamisesta.

”Olen viime viikkoina keskustellut todella monen lappilaisen kanssa tästä asiasta, ja tilanne on sietämätön. Edustuskulupäätöksen vaikutukset Lapin talouteen ja työllisyyteen ovat valtavat. Pellervon taloustutkimushan on arvioinut, että pelkästään lapista katoaa 340 henkilötyövuotta. Työllisyyden laskun myötä, julkisen talouden menojen lisääntyessä, tulot vähenevät 6,7 miljoonaa euroa.  Päätös on matkailulle kova isku Lapissa. Matkailun kehittämisen suhteen on tehty valtavasti töitä, ja tämä on kuin märkä rätti vasten kasvoja.” Mäntylä sanoo.

”Edustuskuluihin liittyviä epäkohtia on varmasti tiedossa niin hallituksella kuin yrityksilläkin, mutta näihin on mahdollista puuttua myös muilla tavoin. Verovähennysoikeuden merkitys valtion talouden kannalta on lopulta vähäinen, ja monin paikoin jopa miinusmerkkinen. Jos tässä on hallituksen talouden elvytys, niin tervetuloa Lappiin kuulemaan, millaiset vaikutukset sillä on. “Mäntylä jatkaa.

”Julkinen paine pyörtää päätös on nyt kova, toivottavasti hallitus kuuntelee, mitä kansa sanoo. Ministerille tekemässäni kysymyksessä vaadin vastauksia siihen, miten hallitus on huomioinut erityisesti Lapin tilanteen edustuskulujen verovähennysoikeuden leikkausta suunnitellessaan ja miten hallitus aikoo paikata sen taloudellisen vajeen, joka päätöksellä syntyy pelkästään Lappiin. Niin ikään haluan tietää, millaisiin lukemiin hallitus uskoo työttömyyden nousevan Lapissa verovähennysoikeuden leikkauksen jälkeen ja onko hallitus harkinnut mitään muita keinoja, joilla voitaisiin puuttua väärinkäytöksiin edustuskulujen verovähennysoikeuden osalta.” Mäntylä toteaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126


Tiedote 14.8.2013

Mäntylä vaatii peruspalveluministeriltä toimenpiteitä lastensuojelun tilanteen parantamiseksi

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä vaatii peruspalveluministeri Huoviselta välittömästi toimenpiteitä lastensuojelun tilanteen parantamiseksi.

”Olen pettynyt siihen että ministeri Huovinen ei aio välittömästi ryhtyä toimiin lastensuojelun tilanteen korjaamiseksi. Sen sijaan Helsingin Sanomien haastattelun mukaan hän haluaa edelleen odotella, niin lausuntoja kuin vastatuulessa olevaa sote-uudistusta. Lastensuojelun työntekijöillä ja asiakkailla ei ole aikaa odotella loputtomiin. He ovat tuoneet näitä epäkohtia esiin jo vuosia, tuloksetta.” Mäntylä sanoo.

”Olen esittänyt, että lastensuojelukerroin olisi yksi oleellinen remontin kohde. Se on nykyisellään täysin kestämätön, ja se tulisikin muuttaa varhaisen puuttumisen kertoimeksi. Näin painopiste saataisiin siirrettyä viimesijaisista toimenpiteistä niihin paljon puhuttuihin varhaisen puuttumisen keinoihin, kuten perhetyön ja kodinhoidollisen avun lisäämiseen. Nythän kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannukset jatkavat vain kasvuaan. En ymmärrä, eikö ketään todella hallituksessa kiinnosta se tosiasia, että niiden kulut lähentyvät jo 700 miljoonaa euroa – siis liki miljardia?” Mäntylä ihmettelee.

”Toinen merkittävä ongelma on todellisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman puute. Kenelläkään tässä maassa ei ole selvää käsitystä siitä, kuinka paljon rahaa käytämme ja mitä niillä saadaan aikaan.  Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä on nostanut esiin, että kunnat käyttävät n. 10 miljardia euroa lasten ja nuorten palveluihin. Tämän lisäksi ovat vielä muut rahoituskanavat. Kuitenkin lasten ja nuorten pahoinvointi vain kasvaa. Palvelut, lainsäädäntö ja resurssit ovat hajautuneet ja pirstaleisessa järjestelmässä lapsi, nuori ja perhe ovat täysin hukassa. Tähän on saatava muutos, vaikka se sitten vaatisi vielä sen yhden työryhmän perustamista. Lopputulos kuitenkin varmasti palkitsisi.” Mäntylä toteaa lopuksi.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 8.8.2013

Mäntylä tyytyväinen uuteen kehittämisjohtajaan

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Lapin liiton hallituksen jäsen Hanna Mäntylä on tyytyväinen Päivi Ekdahlin valintaan Lapin liiton kehittämisjohtajaksi.

– Valintaprosessi oli todella pitkä, mutta lopullinen päätös oikea. Tehtävään valittiin pätevin henkilö, Mäntylä toteaa.

– Perussuomalaiset vastustavat poliittisia virkanimityksiä ja herrasmiessopimuksia. Tämä on itsellenikin todella tärkeä asia, nyt on aika tuulettaa vanhat kabinetit ja alkaa noudattaa avoimuutta päätöksenteossa. Pätevyyden on oltava ensisijainen kriteeri, erityisesti silloin, kun puhutaan yhteisten asioidemme hoidosta, Mäntylä jatkaa.

– Vanhat puolueet ovat hiljaisuudessa jyvittäneet merkittäviäkin toimia, mutta nyt on aika uudelle linjalle. Perussuomalaiset haluavat murtaa tällaisen maan tavaksi muodostuneen toimintakulttuurin. Tämä päätös on hyvä esimerkki muuallekin Suomeen, miten virkanimitykset tulisi hoitaa. Tämä vaatii kuitenkin aktiivisia toimia kaikilla päätöksenteon tasoilla, Mäntylä sanoo.

– Tämä on mielestäni oikea viesti myös tuleville sukupolville. Taidot ja kyvyt ovat ne, jotka ratkaisevat, eivät hyvä veli –verkostot. Poliittiset virkanimitykset alkavat onneksi olla muinaisjäänne, Mäntylä lopettaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 8.8.2013

Mäntylä: Metlan Sallan toimipisteen lakkauttaminen lyhytnäköistä päätöksentekoa

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä jättää ministerille kirjallisen kysymyksen Metlan Sallan toimipisteen lakkauttamisesta. Metlan Sallan toimipisteessä on toteutettu jo pitkään metsäntutkimusta, joka on vakituisen henkilökunnan lisäksi tarjonnut työtä myös useille työllistetyille henkilöille.

– Ottaen huomioon Sallan työttömyysasteen, joka on 22 prosentin tuntumassa ja jota ei lähivuosina saada taittumaan, ellei poliittisessa päätöksenteossa nähdä  Itä-Lapin potentiaalia, on tällaista päätöstä vaikea ymmärtää. Kun siihen vielä lisätään Sallaan veronmaksajien rahoilla rakennetun, satoja tuhansia euroja maksaneen esikäsittelylaboratorion jääminen tyhjilleen, on päätöstä vaikeaa niellä, Mäntylä sanoo.

Lehtitietojen mukaan tukea on ohjattu Kainuuseen, jossa tehdään nyt osa siitä työstä, joka aiemmin tehtiin Sallan toimipisteessä.

– Uskon, että Sallan toimipistettä olisi voitu kehittää niin, että sinne olisi saatu enemmän jopa pysyviäkin työpaikkoja. Vaikka lyhytaikaisilla työllistämistoimilla ei nähtäisi huomattavia vaikutuksia alueen työllisyyteen, on näillä työllistämisjaksoilla todella suuri merkitys pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Tällaisella yllättävällä ja äkkinäisellä päätöksellä on suoria ja välillisiä vaikutuksia koko alueelle, työpaikkojen vähentäminen heikentää ostovoimaa ja vaikuttaa väistämättä myös esimerkiksi alueen yrittäjiin. Tietojeni mukaan päätös on valmisteltu salassa ja se on tullut työntekijöillekin yllätyksenä. Nyt on taas yksi naula Itä-Lapin arkussa, Mäntylä jatkaa.

– Metsäntutkimuksen toteuttamisessa työllistämisvaroin on omat ristiriitansa ja ymmärrän, että Metlan on sopeutettava budjettiaan nykyiseen taloustilanteeseen. Sallassa on kuitenkin investoitu huomattavan arvokkaaseen laboratorioon veronmaksajien rahoja ja mietittäessä Sallan ja koko Itä-Lapin työllisyystilannetta, on toiminnan lakkauttaminen tämän hetkinen tilanne huomioiden todella lyhytnäköistä päätöksentekoa, Mäntylä toteaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 26.6.2013

Mäntylä: Perussuomalaisilla on vaihtoehto hallituksen kunta- ja sote-linjalle

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä nosti esiin tänään puheenvuorossaan hallituksen kuntarakennelakia koskeneessa käsittelyssä perussuomalaisten Suomen palvelukunnat -ohjelman.

Perussuomalaisia syytetään jatkuvasti vaihtoehdottomuudesta, kuten tänäänkin eduskunnassa asian käsittelyssä.  Mäntylän mukaan Perussuomalaisilla on Suomen palvelukunnat -ohjelma, jossa kiinnitetään huomioita mm. kahteen merkittävään seikkaan, lähipalveluihin ja rahoitukseen, toisin kuin hallituksen esityksessä.

– Hallituksen esityksessä ei ole esimerkiksi määritelty mitä lähipalveluilla tarkoitetaan. Perussuomalaiset vaativatkin lähipalvelulakia, jossa määritellään kriteerit palvelujen saatavuudelle, laadulle ja saavutettavuudelle. Vain näin voidaan varmistaa, että kansalaiset saavat jatkossakin palveluita riittävän läheltä, ja riittävän laadukkaina, Mäntylä jatkaa.

– Toinen merkittävä asia on rahoitus. Suuret rakenteelliset muutokset maksavat aina, nyt näistä kustannuksista ei ole mitään tietoa, ei myöskään rahoituspohjasta. Me katsomme, että ennen uudistuksien eteenpäin viemistä erityisesti rahoitusmalli olisi tarkoin selvitettävä ja että yksi selvitettävä vaihtoehto olisi yksikanavainen rahoitusmalli. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa, kuten sosiaaliturvajärjestelmässäkin, on huomattavia päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja ja vaikutus- ja kustannusseuranta on puutteellista, Mäntylä huomauttaa.

– Näitä perussuomalaisia ajatuksia, asiantuntemusta ja vaihtoehtoja mielellämme tuomme mukaan yhteiseen työhön. Etenkin jos, ja toivottavasti kun, löytyy viisautta aloittaa parlamentaarinen valmistelutyö. Toivon, että vihdoin päästäisiin irti sitä jatkuvasta epäluulosta, jota perussuomalaisia ja meidän vaihtoehtojamme kohtaan tunnetaan, sillä voin vakuuttaa, että kyllä meiltä halua yhteistyöhön löytyy yhteisen hyvän puolesta, Mäntylä toteaa lopuksi.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Sosiaali- ja terveysvaliokunnan PS valiokuntavastaava

Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 8.5.2013

Mäntylä: sote-ryhmältä ei taaskaan vastauksia

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä teilaa hallituksen sote-ryhmän esityksen. Mäntylä katsoo, että työryhmä toisensa perään on yrittänyt saada hallituksen jo valmiiksi päättämille tuloksille perusteita. Asiantuntijat siinä ovat jo epäonnistuneet, nyt hallituksen toivomaan tahtotilaan on päästy koordinaatioryhmän avulla.

“Edelleenkään ei ole kyetty esittämään mitä todellisia etuja sote-uudistuksella saavutettaisiin? Ei myöskään kuinka uudistus konkreettisesti vähentäisi alueiden välistä epätasa-arvoa, päinvastoin. Peruspalveluministeri Guzenina-Rishardsson ei työryhmiensä perustamisen lisäksi ole saanut mitään aikaiseksi, eikä näihin kysymyksiin ole saatu vastauksia vieläkään.” Mäntylä sanoo.

On suuri riski, että hallituksen sote-uudistus tuottaa entistä huonomman ja monimutkaisemman järjestelmän ja sotkujen korjaus kestää kauan ja tulee kalliiksi. Riskinä on myös, että eriarvoisuus rikkaiden ja köyhien välillä palvelujen saatavuudessa jatkuu ja palvelut häviävät lopullisesti haja-asutusalueilla asuvilta.

“Uudistus tulisi nyt pysäyttää ja palauttaa parlamentaariseen valmisteluun. Kuntien ja valtion tehtävänjakoa on tarkasteltava perusteellisesti ja kun on päätetty tehtävänjaosta, on helpompi määritellä millaista rakennetta palvelujen järjestämiseen tarvitaan, ja tarkastella kokonaisuuden yhtenä osana myös koko sosiaaliturvajärjestelmää ja sen kestävyyttä.” Mäntylä toteaa.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 25.4.2013

Hanna Mäntylä hakee jatkokautta varapuheenjohtajana

Perussuomalaisten kansanedustaja ja 1. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä mielii jatkokaudelle varapuheenjohtajana. Mäntylä teki päätöksensä eilen, pohdittuaan asiaa muutamia viikkoja.

– Puolueen johtopaikoille pyrkivien tulee kysyä aluksi itseltään mitä annettavaa heillä on. Työtä tehdään puolueelle, kentälle – ei yksittäisille ihmisille tai itselle. Tämän vuoksi olen käynyt myös itse kovia pohdintoja siitä, lähdenkö ehdolle varapuheenjohtajistoon ensi kesänä. Katson, että annettavaa vielä on paljonkin sekä puolueelle että kentälle, Mäntylä toteaa.

Mäntylä on perehtynyt erityisesti sosiaalipoliittisiin kysymyksiin. Hän on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen sekä ulkoasiainvaliokunnan ja talousvaliokunnan varajäsen.

Perussuomalaisten puheenjohtajisto valitaan Joensuussa kesäkuussa pidettävässä puoluekokouksessa.

Lisätietoja Hanna Mäntylän blogista


Tiedote 18.4.2013

Kansanedustaja kysyy pedofiilien pakkohoidosta

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps) on jättänyt tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, onko hallitus pohtinut seksuaalirikoksiin syyllistyneiden pedofiilien kohdalla pakkohoitoa eli kemiallista kastraatiota.

– Pedofilia on sairaus, jota sairastava ei usein tiedosta toiminnassaan tai ajattelussaan mitään väärää. Onkin perusteltua kysyä, onko yhteiskunnallisia kustannuksia ja suurta inhimillistä kärsimystä aiheuttavia rikoksiin syyllistyneitä pedofiilejä yliymmärrettävä vai olisiko pakkohoito eli kemialliseen kastraatioon velvoittaminen heidän kohdallaan oikea ratkaisu, Mäntylä kysyy.

Hallitus on valmistellut muutoksia lainsäädäntöön koevapauteen päästämiseksi, jos seksuaalirikokseen syyllistynyt sitoutuu lääkehoitoon. Mäntylän mukaan hallituksen esitys pitää toki sisällään monia hyviä uudistuksia, mutta on sellaisenaan riittämätön.

– Pedofiilit ovat aivan oma lukunsa, sillä heillä hoitoennuste on hyvin heikko. Kuinka ihminen, joka ei näe toiminnassaan mitään väärää, sitoutuisi tai motivoituisi aidosti hoitoon? Rikoksen uusimisen riski on heidän kohdallaan todella korkea, Mäntylä sanoo.

– Pedofiilien jäljiltä meillä on Suomessa lukuisia uhreja, jotka kärsivät joka päivä elinkautista. Olemmehan me käyneet keskusteluja siitäkin, tulisiko syntymättömiä lapsia suojella äitien päihteidenkäytöltä pakkohoidolla – aivan samoin me voimme suojella lapsiamme määräämällä rikokseen syyllistyneet pedofiilit pakkohoitoon, jos näin halutaan. Kyse on siitä, kenen ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa haluamme puolustaa, Mäntylä toteaa.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

p. 09 432 3126

 


Tiedote 11.4.2013

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimia koulujen työrauhan ja riittävän oppilashuollon takaamiseksi

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps) on jättänyt toimenpidealoitteen, jotta hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin koulujen työrauhan ja turvallisen oppimis- ja työskentely-ympäristön takaamiseksi lainsäädännöllä sekä riittävän oppilashuollon takaamiseksi tasavertaisesti kaikkialla Suomessa. Aloitteen on allekirjoittanut Mäntylän lisäksi 25 perussuomalaista kansanedustajaa.

“Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että koulujen henkilökunnalle tulisi mahdollistaa riittävät oikeudet ja keinot koulujen työrauhan ja turvallisen oppimis- ja työskentely-ympäristön turvaamiseksi. Lisäksi oikeuskansleri Jaakko Jonkka on viime vuonna ottanut kantaa siihen, ettei oppilashuolto toteudu riittävästi ja yhdenvertaisesti ja sen asianmukainen toteuttaminen vaatisi täsmällisempiä ja velvoittavampia säännöksiä. Oppilashuollon lakiuudistus on vireillä mutta nyt vaaditaan ripeyttä siihenkin työhön.” Mäntylä sanoo.

”Koko kouluyhteisön kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että koulutyö toteutuisi turvallisessa ympäristössä. Lainsäädännön keinoin tulisi välittää vahva viesti oppilaille, heidän vanhemmilleen sekä opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle, että oikeus koulun työrauhaan ja turvalliseen oppimis- ja opetusympäristöön ovat myös lainsäädännössä tunnustettuja ja suojattuja oikeuksia.” Mäntylä toteaa.

Riittävinä toimenpiteinä ei voida kuitenkaan pitää vain seuraamusjärjestelmän ja koulun henkilökunnan puuttumismahdollisuuksien sääntelyä vaan perussuomalaiset vaativat myös oppilashuollon vahvistamista. Useissa tapauksissa ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen keinoin voitaisiin ehkäistä häiriökäyttäytymistä.

Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että on tarpeellista selvittää järjestelmän toimivuutta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on lisääntynyt samalla kun erityisopetuksen resursseja on jouduttu karsimaan monessa kunnassa. Liian suuret luokkakoot ja erityistuen tarpeen lisääntyminen tarkoittavat väistämättä sitä, ettei oppilaiden yksilöllisiä tarpeita voida huomioida riittävästi. Lisäksi opettajien ajasta huomattavan suuri osa kuluu nykyisen byrokratian vuoksi muuhun kuin opettamiseen.

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta myös riittävien taloudellisten panostusten lisäämistä niin oppilas- kuin opiskelijaterveydenhuoltoon, luokkakokojen pienentämiseen sekä eritystuen riittävään mahdollistamiseen kunnissa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 11.4.2013

Miksi sote-uudistusta valmistelemaan ei mahdu opposition edustajia?

Kansaedustaja Hanna Mäntylä ihmettelee suuresti, kuinka peruspalveluministerin työryhmää ollaan valmiita suurentamaan 21 uuden jäsenen voimin, mutta edelleenkään oppositiota ei kelpuuteta mukaan.

”Ministerillä alkaa nyt tämä sote-soppa kiehua pahasti yli. Voidaan perustellusti kysyä miten tämä laajennettu 35 hengen työryhmä aikoo saavuttaa parhaan mahdollisen lopputuloksen ja mitä lisäarvoa sopan keittäjien lisääminen tuo?” Mäntylä ihmettelee.

”Olisin toivonut ministeriltä rohkeutta saattaa tämä uudistus parlamentaarisen valmistelun alle. Kyllä näin massiivinen uudistus koskettaa myös opposition edustajia, eikä heidät poissulkemalla ja pimennossa pitämisellä saavuteta yhtään mitään. Sote-sotkun siivoaminen jäänee seuraavalle hallitukselle, jonka kokoonpano hyvin suurella todennäköisyydellä on erilainen kuin nyt.” Mäntylä sanoo.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 8.4.2013

Mäntylä: Opettajan erottaminen on vakava virhe

Helsingin Alppilan yläasteen opettajan erottaminen on totaalisen väärä viesti koululaitoksemme arkeen. Kouluissa tulisi olla turvallinen ympäristö, jossa voidaan toteuttaa oppilaiden oikeutta oppimiseen sekä opettajan mahdollisuus tehdä työtään kaikkien osapuolten kannalta turvallisessa ympäristössä.

”Tämä on järkyttävä ennakkopäätös, joka antaa oppilaille entisestään tilaa tehdä mitä vain. Miten koulurauha ja opettajan mahdollisuus tehdä työtään turvataan tulevaisuudessa, jos opettaja ei saa puuttua häiriköintiin tai jopa väkivaltaiseen käytökseen ilman pelkoa potkuista?” Mäntylä kysyy.

Opettajat ovat jo pitkään tuoneet esiin ongelmia koulurauhan ja työturvallisuuden vakavan heikentymisen suhteen. Luokkakoot kasvavat entisestään, ja oppilaiden kohdalla on kyettävä vastaamaan yhä monimuotoisempiin haasteisiin.

”Näitä tapauksia, joissa opettajilla ei ole mitään mahdollisuuksia puuttua häiritsevään käyttäytymiseen, tulee vastaan nykyisin aivan liian usein. Opettajien mutta myös muiden oppilaiden turvallisuus tulee olla aina ensisijalla. Tuomitsemisen sijaan, kuten nyt tämän opettajan kohdalla kävi, tarvittaisiin keskustelua ja puuttumista ilmiön taustalla oleviin todellisiin ongelmiin, jotta häiriökäyttäytyminen saataisiin johonkin rajoihin kouluissamme. Tilanne on räjähtämässä täysin käsiin. “Mäntylä toteaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 7.4.2013

Onko peruspalveluministeri tehtäviensä tasalla?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on osoittautumassa täydelliseksi katastrofiksi. Uudistuksen linjaukset piti olla selvät jo ennen kunnallisvaaleja, mutta toisin kävi. Vieläkään oikein kenelläkään ei tunnu olevan tietoa mitä ja miten ollaan uudistamassa.

”Sote-uudistus on totaalinen farssi. Alkaa vaikuttaa siltä, että uudistuksen etenemisen ongelmat kertovat osaltaan myös hallituksen sisäisistä ristiriidoista. Hallitus keskittyykin enemmän keskinäiseen valtataisteluun kuin saattamaan uudistusta eteenpäin. Tämä aiheuttaa paitsi massiivisia kustannuksia, myös suurta epätietoisuutta niin sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstölle kuin kuntalaisille eli palveluiden saajille. Tilanne on täysin mahdoton. Yhtenä päivänä puhutaan yhtä, toisena toista ja kolmantena vaietaan.” Mäntylä kritisoi.

Mäntylä ihmetteleekin peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin toimintaa, ja kysyy onko ministeri enää tehtäviensä tasalla.

”Peruspalveluministerin olisi nyt syytä tehdä itselleen kysymys onko hän enää tehtäviensä tasalla, ja vetää piakkoin omat johtopäätöksensä. Ministerin työ on takkuillut alusta alkaen. Vanhuspalvelulaki saatiin ulos mutta hyvin vajavaisena. Näyttää siltä, että tiettyjä käytäntöjä sen osalta jouduttaneen selkiyttämään jopa oikeuslaitoksen kautta. Samoin kustannusvaikutusten todellinen arviointi ja riittävien määrärahojen varaaminen jäivät täysin puutteellisiksi. Lain valmistelua leimasi myös kisa kenelle kunnia siitä kuuluu.” Mäntylä sanoo.

Mäntylä vaatiikin, että pian on ministerin työskentelyssä ryhdyttävä jotain todellista tapahtumaan.

”Ministerillä on ollut käytettävissään Suomen parhaimmat asiantuntijat sote – uudistuksenkin työssä alusta alkaen. Heidän asiantuntemukselleen ei ole kuitenkaan annettu minkäänlaista arvoa, päinvastoin. Kaikki kritiikki on sivuutettu. Tämä uudistuksen eteneminen alkaa olla erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun lopputulos ei poliittisesti miellytä. Ikävä kyllä poliitikkojen mittatilaustöinä tai puoluepolitikointina ei voida tämän tason uudistuksen pohjatyötä tai itse uudistusta tehdä. Ministerin tulisikin nyt vakavasti miettiä onko hänellä rohkeutta nyt reilusti myöntää, että aikalisä tarvitaan jotta lopputulos olisi paras mahdollinen.” Mäntylä sanoo.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset r.p. 1 vp

p. 09 432 3126


 

Tiedote 4.4.2013

Mäntylä kysyy seksuaalirikosten määrän kasvusta

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps) on huolissaan seksuaalirikosten määrän kasvusta. Peräpohjolan poliisilaitoksen alueella poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on lähes kaksinkertaistunut muutaman viime vuoden aikana. Esimerkiksi muiden viranomaisten ilmoitusten tekemisen lisääntyminen seksuaalirikoksista saattaa vaikuttaa ilmoitusten määrän kasvuun, mutta ilman varmaa tietoa tämän varaan asiaa ei voida jättää.

”Olen jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen Peräpohjolan alueen kasvaneista seksuaalirikosluvuista. Seksuaalirikosten määrän lisääntymiseen tulisi suhtautua erittäin vakavasti ja selvittää niitä syitä, miksi määrät ovat kasvaneet Peräpohjolan alueella. Seksuaalirikosten määrän kasvu vaatii lisäresursseja myös rikoksen uhreiksi joutuneiden ihmisten auttamisessa ja riittävien tukitoimien järjestämisessä.” Mäntylä sanoo.

”Myös ilmoituksia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehdään Lapissa selvästi muuta maata enemmän. Syitä ilmiön taustalla tulisi selvittää. Lisäksi lasten kohdalla olisi erityisen tärkeää panostaa riittäviin tukitoimiin hyväksikäyttötapausten jälkeen niin uhrin kuin koko perheen osalta. Kysyinkin ministeriltä, miten erityisesti lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa vaadittavia viranomaisten resursseja on, niin poliisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollonkin puolella, koko Lapin alueella? Olen jättänyt näistä lasten hyväksikäyttöjä koskevista vakavista luvuista kysymyksen ministerille jo viime heinäkuussa. Tähän asiaan on puututtava myös hallituksessa. ” Mäntylä sanoo.

Kirjallisessa kysymyksessä halutaan vastauksia myös siihen, onko poliisilla riittävästi resursseja seksuaalirikosten selvittämiseen erityisesti Peräpohjolan alueella ja miten seksuaalirikosten uhreiksi joutuneiden ihmisten auttamisesta on huolehdittu ja onko siihen riittävästi resursseja? Lisäksi kasvaneet seksuaalirikosmäärät kasvattavat juttumäärää myös käräjäoikeuksissa, joten ministerin vastausta pyydetään myös siihen, onko tuomioistuimilla tällä hetkellä riittävästi resursseja vastaamaan seksuaalirikosten määrän kasvuun?

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 21.3.2013

Mäntylä kysyy Kelataksista ja rajavartiostosta Lapissa

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (PS) on jättänyt kaksi kirjallista kysymystä Lapin kannalta merkittävistä asioista. Kysymykset koskivat Kelataksin käyttöä ja Lapin rajavartiostoa.

Paljon puhuttaneen Kelataksin osalta Mäntylä nostaa esiin ongelmia, jotka korostuvat erityisesti Lapin pitkillä etäisyyksillä. Ministerille lähti kysymys, jossa tiedustellaan onko pitkistä välimatkoista aiheutuvia erityispiirteitä huomioitu Lapin osalta, miten järjestelmää aiotaan kehittää ja onko se tuonut taloudellista säästöä.

”Kelataksijärjestelmän myötä asiakas ei välttämättä saakaan matkalle tuttua taksikuskia. Esimerkiksi Nuorgamista Rovaniemelle on todella pitkä matka ja potilas voi olla huonokuntoinen ja tarvita erityisissä toimenpiteissä tukea matkan aikana. Tämän vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että potilas voisi itse valita sen taksin, joka häntä lähtee tällaista matkaa kuljettamaan. Syrjäseuduilla ihmiset tuntevat toisensa, ja monet potilaat ovat käyttäneet vuosia samaa taksia. Puhuttaessa puoli vuorokautta kestävistä matkoista, on erittäin tärkeää, että vuorovaikutus toimisi kaikin tavoin.” Mäntylä toteaa.

”Kelataksi ei myöskään aina ole lähin taksi. Kuulin esimerkin, jossa potilas oli soittanut itselleen kyytiä päästäkseen terveyskeskukseen. Lähin kelataksi oli 120 km päässä – toisin sanoen taksin olisi tullut ajaa ensin yli 100 kilometriä kuljettaakseen potilasta viisi kilometriä. Tämä on epäkohta, joka etenkin syrjäseuduilla voi tulla vastaan. Jos potilas valitsee itse taksin, hän maksaa ensin matkan omasta kukkarostaan ja voi sitten hakea korvausta Kelalta. Harvalla potilaalla kuitenkaan on mahdollisuutta laittaa jopa tuhansia euroja odottamaan Kelan päätöstä.” Mäntylä jatkaa.

Lapin rajavartioston toimintojen supistaminen on myös merkittävää Lapin kannalta. Lapin rajavartiomiehiä ollaan siirtämässä Kaakkois-Suomen rajavartioston tueksi. ”Lapin kannalta nämä vähentämissuunnitelmat ovat lyhytnäköisiä. Rajavartioasemien sulkeminen tai toiminnan vähentäminen heikentävät sekä Lapin ja koko Suomen raja-turvallisuutta että kulkuyhteyksiä. Esimerkiksi rajan itäpuolella oleva kasvava Murmanskin talousalue saattaa jatkossa kasvattaa rajanylitysliikennettä huomattavastikin. Olisi huomioitava myös tästä liikenteestä saatava taloudellinen hyöty Lapin elinkeinoelämälle. Kysyinkin ministeriltä, miten Lapin ja koko maan turvallisuus on huomioitu Lapin rajavartioston sopeuttamistoimia suunniteltaessa ja millaisia vaikutuksia toiminnan supistamisella tulee olemaan rajanylitysten ja liikenteen kannalta?” Mäntylä sanoo.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 18.3.2013

Mäntylä vaatii ripeitä toimenpiteitä ministeri Guzenina-Richardsonilta

Viime päivien uutisoinneissa on tuotu esille, kuinka jo pienille lapsille määrätään masennuslääkkeitä. Eri alojen ammattilaiset ovat pyrkineet nostamaan keskusteluun, kuinka monessa paikassa ainoa hoitomuoto jota on tarjota, on reseptin antaminen. Lääkehoidon rinnalle ei ole tarjota esimerkiksi terapiaa edes lääkityksen rinnalle.

”Olen nostanut lasten ja nuorten lääkkeiden käyttöä sekä masennuksen puutteellista hoitoa Suomessa esille jo pitkään kirjoituksissani, tehnyt talousarvioaloitteita sekä keskustelualoitteen eduskuntaan ja jättänyt myös aiheesta useamman kirjallisen kysymyksen ministerille. Saamieni vastausten ja tämän hetkisen tilanteen perusteella emme selvästikään näytä jakavan samaa huolta peruspalveluministeri Guzenina-Richardssonin kanssa.” Mäntylä toteaa.

Masennuslääkkeitä käyttää valtava määrä suomalaisia – lähes puoli miljoonaa ihmistä ja nyt lääkkeitä määrätään jo pienille lapsille. On selvää, että aivan pienenkin lapsen masennusoireisiin on suhtauduttava vakavasti, mutta masennuslääkkeiden käyttöön pitäisi suhtautua erittäin varauksellisesti. Lääkehoidon sijaan tai vähintään sen rinnalla tulisi tarjota muitakin hoitomuotoja.

”Ministerin toimet eivät millään tavoin vakuuta, että häneltä olisi odotettavissa todellisia toimenpiteitä ja parannuksia esimerkiksi lastensuojelun tai lasten ja nuorten mielenterveystyön suhteen. Perustetaan työryhmää sinne, työryhmää tänne, asioita selvitetään, raportteja odotetaan, vastuuta päätöksistä siirretään milloin kenellekin. Ministerin olisi hyvä tiedostaa, että meillä Suomessa on paljon lapsia, nuoria ja perheitä, joilla ei ole varaa odottaa. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä nyt ja ennen kaikkea sitä taloudellisesta panostusta ruohonjuuritason toimintaan. Jos meillä on varaa tukea milloin mitäkin avun tarvitsijaa Euroopassa, niin ihmettelen miksi rahaa ei riitä lapsille ja nuorille.” Mäntylä sanoo.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 1.3.2013

Hanna Mäntylä: Lappilaista kulttuuria ja elämäntapaa viedään pala palalta

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps) on jättänyt tällä viikolla kaksi kirjallista kysymystä, joissa nostetaan esille lappilaisten elämäntapojen kannalta merkittäviä asioita. Toinen kysymyksistä koskee paikallisten metsästysseurojen asemaa ja toinen kullankaivuun tulevaisuutta.

”Metsästyksellä ja kullankaivuulla on valtava kulttuurinen merkitys puhumattakaan siitä, että ne ovat myös monen ihmisen elinkeinoja ja elämäntapoja.” Mäntylä sanoo.

Paikallisten metsästysseurojen asemaa tulisi vahvistaa, sillä seurat tekevät merkittävää työtä kehittääkseen riistanhoitoa, metsästyskulttuuria, riistakantojen sääntelyä sekä turvallisuutta myös omassa kunnassaan sijaitsevilla valtion mailla. Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelun yhteydessä on syntynyt huolta siitä, miten ja kenelle metsästysoikeudet tulevaisuudessa ohjautuvat.

”Kysyin ministeriltä, miten jatkossa aiotaan varmistaa ja mahdollisesti myös vahvistaa paikallisten metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten asema ja aiotaanko vapaata metsästysoikeutta kaventaa.” Mäntylä sanoo.

Kullankaivuun painopiste ollaan siirtämässä perinteikkäästä ja luontoa kunnioittavasta lapiokaivuusta konekaivuuseen, jossa on merkittävät riskit myös luontoa ajatellen. Uuden kaivoslain myötä byrokratia kasvoi sietämättömäksi erityisesti lapiokaivajien osalta. Lapiokaivajien tulevaisuus ja elinkeino on nykyään katkolla kolmen vuoden välein lupamenettelyn vuoksi, ja näyttää että 150 vuotta vanhan elinkeinon harjoittaminen ollaan tuhoamassa lopullisesti. Ministerille lähti kysymys, jossa tiedustellaan, onko tilanne oikeudenmukainen lapiokaivajien osalta ja miten tulevaisuudessa aiotaan turvata kullankaivajan ammatin säilyminen.

”Ihmettelen miksi paljon puhutaan Lapin kulttuuriperimän merkityksestä ja arvosta, ja samalla kuitenkin asia kerrallaan sitä jopa tuhotaan. Ristiriita on raju sanojen ja tekojen välillä.” Mäntylä toteaa.

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 

 


Tiedote 22.2.2013

Hanna Mäntylä vaatii toimenpiteitä lastensuojelukertoimen uudistamiseksi

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps) on jättänyt toimenpidealoitteen lastensuojelukertoimen uudistamiseksi. Aloitteen on allekirjoittanut 27 perussuomalaista kansanedustajaa. Aloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin lastensuojelukertoimen uudistamiseksi siten, että kertoimessa huomioitaisiin kaikki lastensuojelun kustannukset ennaltaehkäisevää työtä, varhaista puuttumista ja avohuollon toimenpiteitä painottaen.

”Nykyisellään rahoitusjärjestelmä ohjaa lastensuojelua niin taloudellisesti kuin inhimillisesti tarkastellen kestämättömään suuntaan eli huostaanottoihin. Kuntia ei kannusteta ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen kautta kestävään ja lasten sekä perheiden etua ajavaan sosiaalipolitiikkaan.” Mäntylä toteaa.

Lastensuojelukerroin tuli voimaan vuonna 2006, jolloin lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset olivat 433 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 ne olivat jo noin 650 miljoonaa euroa. Samaan aikaan lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat laskeneet. Myös kiireellisten sijoitusten määrä on lähtenyt jyrkkään nousuun vuoden 2006 jälkeen.

”Kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannukset ovat kohonneet reilusti yli 600 miljoonaan euroon samalla kun avohuollon kustannukset ovat laskeneet. Tämä kertoo sen, että jotain on pahasti pielessä. On tilanteita, joissa huostaanotoille on enemmän kuin painavat perusteet. Tuntuu kuitenkin vähintäänkin oudolta, jos Suomessa tosiaan yli 17 000 lasta tarvitsee vuosittain suojelua vanhemmiltaan. Aivan liian monessa tapauksessa perheet hajoavat lopullisesti vaikka näin ei pitäisi missään tapauksessa käydä. Ei tältä ongelmalta voida enää ummistaa silmiä ja koettaa sitä piilotella. Nyt on ryhdyttävä aidosti toimiin.” Mäntylä vaatii.

Aloite on luettavissa eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_6_2013_p.shtml

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

Perussuomalaisten valiokuntavastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

p. (09) 432 3126


Tiedote 20.2.2013

Kansanedustaja Hanna Mäntylä kysyy hirvenpyynnin aikaistamisesta

Kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt kirjallisen kysymyksen aikaistetusta hirvenpyynnistä. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirvenpyynti on kolmivuotisen kokeilun aikana aikaistettu alkamaan jo ensimmäinen syyskuuta. Syys-lokakuun vaihteessa hirvet ovat olleet rauhoitettuina kiima-ajan vuoksi, ja jahti on jatkunut tämän jälkeen marraskuun loppuun saakka. Muualla maassa hirvenmetsästysaika on syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun.

Kysymyksessä todetaan, että aikaistettua hirvenpyyntiä puoltavat metsästysolosuhteisiin vaikuttavat tekijät, joilla on suora vaikutus myös turvallisuuteen. Lapissa sääolosuhteet muuttuvat talvisiksi jo yleensä lokakuun puolivälissä, ja kaamosajan lähestyessä päivän valoisa aika vähenee huomattavasti. Kylmyys, pimeys ja paksu lumipeite etenkin vaikeakulkuisessa maastossa asettavat huomattavia haasteita metsästysharrastukselle sekä heikentävät turvallisuutta.

Talviolosuhteet ovat vaativia myös muualla Lapissa, ei vain kokeilussa mukana olleissa neljässä kunnassa. Edellä kuvatut olosuhteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat metsästykseen koko Lapin alueella.  Esimerkiksi lumitilanne voi olla paikoin jopa vaikeampi muilla alueilla. Näin ollen hirvenpyynnin aikaistaminen tulisi laajentaa koskemaan koko Lappia. Vaihtoehtoisena aluemäärityksenä hirvenpyynnin aikaistamiselle voisi olla myös poronhoitoalue tai alue, joka kattaisi sekä Lapin että poronhoitoalueen.

Mäntylä kysyykin ministeriltä, ollaanko hirvenpyynnin aikaistamista laajentamassa koskemaan koko Lapin aluetta tai poronhoitoaluetta, joiden olosuhteet sitä vaatisivat. Kysymyksessä tiedustellaan myös, onko kokeilujaksolla tai muutoin ilmennyt seikkoja, jotka eivät puoltaisi pyyntiajankohdan muuttamista pysyvästi aikaisemmaksi.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


 

Tiedotusvälineille 11.1.2013

 

Hanna Mäntylä: Sote-raportti on täyttä sutta ja sekundaa

Kansanedustaja Hanna Mäntylä tyrmää tänään julkaistun palvelurakennetyöryhmän loppuraportin.

”Se ei tuo edelleenkään mitään selkoa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa, päinvastoin. Loppupäätelmät, joissa kyseenalaistetaan jo koko uudistuksen mielekkyys, ei ole mikään yllätys. Uskon, että omien alojensa asiantuntijoilla oli täysin aiheestakin hallituksen sanelemiin ehtoihin sanottavansa. Työryhmä oli täynnä alansa huippuja ja tässä on poliittisen ohjauksen “sutta ja sekundaa” lopputulos, josta vastuu on kyllä hallituksella.” Mäntylä toteaa.

Poliittiset linjaukset ja kuntauudistuksen pönkittäminen kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksella ei saisi olla mikään lähtökohta uudistukselle. Hallituksen keskittämispolitiikka ajaa alas niin kunnat kuin sosiaali- ja terveydenhuollonkin.

”Palvelurakenneselvitystä on tehty hallituksen kuntauudistuksen ehdoilla, ja tästäkin näkee, ettei kumpikaan ole menossa oikeaan suuntaan.” Mäntylä sanoo.

Jatkoaikaa ja aikalisää tarvitaan ja selvitysryhmälle mahdollisuus tehdä työnsä rauhassa ilman, että hallitus on jo sanellut osan lopputuloksesta kuntauudistuksen toteuttamista silmällä pitäen. Kuntauudistusta ja sote-uudistusta ei saisi sekoittaa keskenään.

”Uudistuksella ei ole mitään virkaa, jos se jo alkujaan on vain väkisin aikaansaatu kompromissi. Sosiaali- ja terveyspalveluilla ei saisi tehdä näin rankkaa politiikkaa, jonka onnistuneisuudesta, kustannustehokkuudesta ja laadusta ei ole mitään takuita ja suurimmat kärsijät tulevat olemaan palveluiden tarvitsijat eli kuntalaiset. Ensin pitäisi olla kestävällä pohjalla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kokonaisvaltaiset rakenteet vastuineen ja velvoitteineen, ja tarkoin harkittuna millaisia uudistuksia tarvitaan jos tarvitaan ja ketä niiden on tarkoitus tosiasiallisesti palvella.” Mäntylä huomauttaa.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

Perussuomalaisten valiokuntavastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

p. (09) 432 3126

 


Tiedotusvälineille 14.12.2012

Lapin kansanedustajien yhteinen kannanotto koskien Lappiin suunniteltuja koulutuspaikkaleikkauksia

Lapissa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ollaan leikkaamassa lähes 30 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Mikäli leikkaukset tässä mittakaavassa toteutuvat, ovat seuraukset todella vakavia koko Lapin tulevaisuudelle ja elinkelpoisuudelle. Lapin kaikki seitsemän kansanedustajaa vastustavat näitä suunnitelmia.

Nuorten yhteiskuntatakuu lupaa nuorille paljon, mutta sen toteutuminen Lapissa ei näillä leikkauksilla näytä todennäköiseltä. Koulutus on se keino, jolla nuoret saadaan kiinnittymään yhteiskuntaan. Lapin nuoret joutuvat jo nyt monissa tapauksissa muuttamaan peruskoulun jälkeen jopa satojen kilometrien päähän kodeistaan. Lapin nuorilta vaaditaankin poikkeuksellista kykyä aloittaa itsenäinen elämä hyvin nuorena. Mikäli koulutusverkkoa lähdetään harventamaan, tulee tilanne olemaan katastrofaalinen.

”Etäisyydet ovat jo nyt monin tavoin täysin kohtuuttomat. Lappi ei ole yksin vain Rovaniemi ja Kemi-Tornion seutu. Lappi on pinta-alaltaan 30 % koko Suomen pinta-alasta, ja ihmisiä asuu joka puolella tätä laajaa maakuntaa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Uusimaa on vain 3 % koko Suomen pinta-alasta. Lappi on hyvin vetovoimainen monessakin suhteessa ja mielestämme on täysin mahdollinen vaihtoehto tarjota Lapin koulutusta vaihtoehtona nuorille muualta Suomesta. Asetelmanhan voi kääntää myös toisinpäin, jos niin halutaan.” Lapin kansanedustajat korostavat yhteisessä kannanotossaan.

Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön lokakuussa julkaiseman Kaivosalan toimialaraportin mukaan kaivosalalle tarvitaan v. 2022 mennessä 5600 uutta ammattilaista. Yhden suoran kaivosalan työpaikan on arvioitu luovan 2,5-3,5 välillistä työpaikkaa. Pk-yritysten on jo nyt vaikeuksia saada osaavaa, ammatillisen koulutuksen käynyttä henkilökuntaa. Lapin työvoimatarpeeseen vaikuttaa voimakkaasti myös lähialueiden kehitys. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsiin on arvioitu seuraavan kymmenen vuoden kuluessa tulevan kaivosteollisuuden myötä 5000 uutta työpaikkaa, Pohjois-Norjaan 1000. Niin ikään matkailuala tarvitsee jatkossakin osaavaa työvoimaa, etenkin jos alan halutaan kasvavan. Sosiaali- ja terveysala puolestaan on myös Lapissa tulevaisuuden suuri haaste niin työntekijöiden kuin väestönkin ikääntymisen vuoksi. Suurimmat leikkaukset koskevatkin juuri näitä aloja – aloja, joilla työpaikkoja olisi tulevaisuudessa tarjolla.

“Taistelussa Lapin koulutuspaikkojen säilyttämisen, tai edes leikkausten kohtuullistamisen, puolesta tarvitaan nyt kaikkien panosta. Myös me kaikki Lapin kansanedustajat yli puoluerajojen olemme tässä taistelussa mukana kaikin tavoin.” edustajat toteavat lopuksi.

 

Lisätiedot:

Kansanedustaja Hanna Mäntylä

p. 09 432 3126

 


Tiedotusvälineille 12.11.2012

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps): Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiskoulutus tärkeä lisä terveydenhuoltoon

Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps) pitää sairaanhoitajien mahdollisuutta määrätä lääkkeitä tärkeänä lisänä terveyspalveluihin Lapissa, jossa lääkäripalveluiden saatavuudessa on suuriakin alueellisia eroja. Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeutta tulisikin Mäntylän mielestä lisätä.

”On hienoa, että koulutusta ollaan nyt suuntaamassa myös Lappiin. Toivon, että työnantajat tarttuvat tähän mahdollisuuteen. Tärkeää olisi huomioida koulutuksen vaatimassa työssäoppimisessa, että sairaanhoitajia työskentelee myös sosiaalipuolella, jossa sairaanhoitajien mahdollisuus määrätä lääkehoitoa on yhtä perusteltua. Sairaanhoitajia työskentelee esimerkiksi kehitysvammaisten parissa ja niissä tehtävissä lääkkeenmääräämiskoulutus olisi tärkeä lisä kokonaisvaltaisempiin terveyspalveluihin.” Mäntylä toteaa.

Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden vaatimaa kolutusta järjestetään sairaanhoitajille sekä suuhygienisteille ja optikoille. Koulutus antaa rajatun pätevyyden määrätä lääkkeitä tiettyihin sairauksiin, kuten joihinkin lieviin infektiosairauksiin. Sairaanhoitajien tehtäväkenttää laajentamalla hoito saadaan aloitettua nopeasti – tämä on järkevää sekä potilasta että henkilökunnan työtaakkaa ajatellen ja näin myös lääkärien resursseja voidaan kohdentaa paremmin.

”Olen jättänyt tänä syksynä valtion budjettiin talousarvioaloitteen, jossa ehdotettiin määrärahaa koulutuksen aloittamiseen Lapissa. Lisäksi olen jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen sosiaalipuolella toimivien sairaanhoitajien mahdollisuudesta hakeutua koulutukseen, sillä tässä on selkeä epäkohta.” Mäntylä sanoo.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedotusvälineille 9.11.2012

Lapin kansanedustajien vetovastuu siirtynyt Hanna Mäntylälle

Lapin kansanedustajien puheenjohtajuus on siirtynyt Simo Rundgrenilta (kesk.) Hanna Mäntylälle (ps).

Kaikki seitsemän Lapin kansanedustajaa, Heikki Autto (kok.), Markus Lohi (kesk.), Eeva-Maria Maijala (kesk.), Markus Mustajärvi (vas.) sekä Johanna Ojala-Niemelä (sdp) Mäntylän ja Rundgrenin lisäksi, tekevät tiivistä, puoluerajat ylittävää yhteistyötä Lapin hyväksi.  Tärkein tavoite yhteistyössä on Lapin kannalta tärkeiden asioiden ja näkökulmien esiin tuominen ja niihin vaikuttaminen.

“Puoluerajat ylittävä yhteistyö on tärkeää jo siksikin, että Lapin alueelta eduskuntaan valitaan vain seitsemän edustajaa. Yhteistyöllä voimme kuitenkin yhdistää voimamme ja tahtomme yhteisten asioiden parantamiseksi Lapissa.” Mäntylä toteaa.

Käytännössä yhteistyö tarkoittaa yhteisten tapaamisten järjestämistä niin eduskunnassa kuin Lapissakin. Kansanedustajat tapaavat yhdessä eri sektoreiden toimijoita ja kiertävät eri puolella Lappia tapaamassa paikallisia toimijoita. Lapin kansanedustajien puheenjohtajuus ja vetovastuu vaihtuu vuosittain.

“Pidän tärkeänä, että tulevan vuoden aikana tapaamme mahdollisimman laajasti eri toimijoita Lapissa. Meillä on valtava potentiaali Lapissa monella eri sektorilla, ja Lapin asema tulevaisuudessa on niin Suomen kuin globaalinkin kehityksen kannalta entistä merkittävämpi. Nyt jos koska on aika tehdä vahvaa työtä sen eteen, että lappilaiset huomioidaan tasavertaisesti kaikessa päätöksenteossa. Tämä onnistuu vain yhteistyöllä.” Mäntylä sanoo.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 4.10.2012

 

Hanna Mäntylältä kahdeksan Lappia koskevaa talousarvioaloitetta

Kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt kahdeksan talousarvioaloitetta, joissa ehdotetaan lisärahaa Lapin alueelle. Aloitteissa on nostettu esiin Lapin erityispiirteitä ja haasteita, joiden perusteella lisäresursseja tulisi kohdentaa erityisesti haja-asutusalueille ja syrjäseuduille. Aloitteilla pyritään parantamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäisemään syrjäytymistä sekä parantamaan työllisyystilannetta.

Lasten ja nuorten osalta lisärahoitusta on aloitteissa ehdotettu lastensuojelun avohuollon tukitoimiin sekä nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Mäntylä ehdottaa kumpaankin 300 000 euron lisäystä. Mäntylä ehdottaa lisäksi 500 000 euron lisärahoitusta lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaamiseen ja sen saavutettavuuden parantamiseen. Lasten ja nuorten kohdalla aloitteita on perusteltu erityisesti syrjäseutujen lisähaasteet huomioiden. Lapsiperheköyhyyden tutkimukseen erityisesti syrjäseutujen näkökulmasta on Mäntylä ehdottanut 200 000 euron lisäystä Lapin yliopistolle.

Työllisyyden edistämiseen Mäntylä ehdottaa myös 500 000 euron lisäystä. Työttömyysprosentit ovat Lapin kunnissa korkeita ja säännöllisillä työllisyysjaksoilla voitaisiin ennaltaehkäistä työttömyyden mukanaan tuomia ongelmia.

Omaishoitajien tuettujen lomajaksojen järjestämiseen sekä vanhusten palvelujen tukemiseen Mäntylä ehdottaa kumpaankin 300 000 euron lisäystä Lapin syrjäseuduille. Terveyspalvelujen parantamiseksi Mäntylä on ehdottanut lisäksi 100 000 euron lisäystä, jotta sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämää koulutusta voitaisiin tarjota myös Lapin alueella.

 

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


26.8.2012

Missä Hanna luuraa?

Vastine Lapin Kansassa (ja Pohjolan Sanomissa) 23. – 25.8. olleisiin kirjoituksiin – lähetetty julkaistavaksi

Aivan aluksi haluan kiittää Lapin Kansaa heränneestä mielenkiinnosta Lapin perussuomalaista kansanedustajaa kohtaan. Hiljaista tässä onkin ollut taholtanne viime vuosi. Näin pari kuukautta ennen vaaleja on toki mukavaa, että olette havahtuneet olemassaolooni – harmillisena pidän sitä, ettei mielenkiinto herännyt tekemääni työhön eduskunnassa tai puolueessamme vaan lähinnä juoruista vedettyihin johtopäätöksiin ja niihin perustuvaan kirjoitteluun. Vahvistusta haitte mm. kyselemällä alaikäisten lasteni asioita. Sitä haluan kyllä hiukan moittia. Toivon, että jatkossa kunnioitatte heitä ja heidän yksityisyyttään. Sen verran voin helpottaa työskentelyänne jatkossa, että niin oma kuin lasteni kotikunta on Salla.

Viime vuoden aikana tehtyjen valtiopäivätoimien osalta olin 200 edustajasta yhdeksänneksi eniten niitä tehnyt, Lapissa Markus Mustajärven jälkeen toisena. Valtaosa niistä on koskettanut Lappia, ja erityisesti syrjäseutujen tilannetta ja loputkin sivunneet tavalla tai toisella myös Lapissa asuvia ihmisten arkea. Ehkä olen lukenut huolimattomasti lehteänne, koska en ole niistä tainnut yhtäkään mainintaa lukea? Haastattelupyyntöjä en edes muista koska olisin saanut lehdeltänne – paitsi nyt tämä varsin tarkoitushakuinen talo(verho-)- ja puutarhakatsaus. Olen myös laittanut tiedotteita puolueemme kannanotoista esimerkiksi sosiaalipoliittisiin aiheisiin, mutta liekö ovat kadonneet bittiavaruuteen. Lapissa kyllä tietoliikenneyhteydet ovat hyvin ongelmalliset, ja tähän toivottavasti saamme parannuksia tulevaisuudessa.

Yhteydet ovat kuitenkin toimineet ainakin omalla kohdallani hyvin kansalaisiin eri puolelle Lappia. Koen olevani nimenomaan kansan edustaja, sillä monella tapaa on käynyt tässä työssä ilmi, että kovin moni taho haluaa lobata meitä kansanedustajia omien intressiensä taakse. Tämä vaatiikin vahvan kosketuspinnan nimenomaan kansalaisten arkeen jotta jalat pysyvät maassa ja järki päässä. Näin edustaja muistaa ketkä sinne eduskuntaan on meidät äänestänyt ja mitkä ovat ne tahot, joiden asioita on lupautunut ajamaan.

Omaan arvoonsa jätän myös ilmeisen yrityksen aiheuttaa eripuraa ja ristiriitoja puolueemme sisälle. Mitä sitten muuten tulee puoluetoimintaan niin voin vakuuttaa toimitukselle, että en ole ollut toimettomana. Jäsenistöllemme, joka tarkoittaa tuhansia suomalaisia ja joista kaikki eivät asu Lapissa, olen vastuussa myös puolueen 1. varapuheenjohtajana. Kentällä, niin Lapissa kuin muuallakin Suomessa, tehdään töitä suurella sydämellä ja intohimolla. Vähintä mitä itse voin tehdä, on kulkea aktiivisesti heidän tukenaan osoittamassa omaa arvostustani heidän työlleen, sillä se todellinen puoluetyö tapahtuu siellä, kentällä. Kaikkiin kutsuihin, joita on tullut paljon ja tulee edelleen, olen pyrkinyt vastaamaan tasapuolisesti – myös Lapin osalta.

Ymmärrän kuitenkin sen tuskan, jota Lapissakin nyt koetaan perussuomalaisten lähestyvän kunnallisvaalivoiton vuoksi. Poliittinen kartta on menossa historiallisesti uusiksi. On sanomattakin selvää, että seuraavan kahden kuukauden aikana peli tulee käymään todella rumaksi ja ”totuudenpuhujia” löytyy. Suuri osa heistä kuitenkin on ns. kasvottomia puskahuutelijoita. Tiedän, että jokainen meistä joka toimii hiukankin näkyvämmällä paikalla tässä puolueessa, tulee olemaan tulilinjalla. Siihen on varauduttu. Samoin ehdokkaamme tulevat olemaan todella kovilla, ja moni joutuu venymään mukavuusalueensa ulkopuolelle. Heille toivon sydämestäni jaksamista. Todellinen perussuomalainen ei luovuta eikä anna periksi vaan seisoo myrskyssäkin selkä suorassa, rinta rottingilla, ylpeänä siitä mitä on ollut, mitä on mutta ennen kaikkea siitä, miksi haluaa olla rakentamassa sellaista Suomea, jossa hyvä ja turvallinen elämä ei ole vain pienen eliitin oikeus.

Jatkossa ilmoitan Lapin Kansan toimitukseen, milloin olen kotona Sallassa. Voimme vaikka sopia, että laitan tietyt väriset verhot ikkunaan ollessani kotona (viitaten kodistani ottamaanne kuvaan ja sen kuvatekstiin: ” Verhot kiinni, hiljaista on. Hanna Mäntylää ei ole kotona Sallassa näkynyt. ”). Muistutan kuitenkin, että kyseessä on myös lasteni koti.

Toimitus puolestaan voinee osaltaan informoida minua, mikä on se osoite jonka kautta saan tulevaisuudessa julkaistua puolueeni ajatuksia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja Lappia koskeviin teemoihin. Puolueettomana ja tasapuolisena mediana oletan teiltä, että myös perussuomalaisen kansanedustajan kirjoitukset ja kannanotot julkaistaan. Ehkä jopa rohkenen varovasti toivoa, että pyytäisitte vaikka haastattelua näihin teemoihin liittyen. Erinomainen mahdollisuus teillä olisi siihen ensi viikonloppuna 31.8. – 2.9., jolloin kierrän puheenjohtajamme Timo Soinin kanssa niin Itä- kuin Ylä-Lapissakin.

Uskon, että pääsemme vielä rakentavaan yhteistyöhön.

Kunnioittavasti

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja,

1.varapuheenjohtaja

Perussuomalaiset

 


22.8.2012

Kannanotto Lapin turvallisuuden puolesta

 

Kansanedustaja Mäntylä toivottaa sisäministerin virkamiehineen jalkautumaan Lappiin muutenkin kuin hiihtokeskuksiin, jotta silmät ehkä avautuisivat Helsingin päässäkin kun mietitään säästötoimia poliisin osalta. Pitkään jatkunut ihmisten turvallisuudella leikkiminen näyttää jatkuvan.

– Olen kesän aikana Lappia kiertäessäni kuullut lukuisia kuvauksia siitä, miten turvatonta ihmisten elämä syrjäseuduilla on – itselleni siinä ei toki ole mitään uutta. Kyllä hallituksen keinot saada ihmiset syrjäseuduilta pois alkavat olla hyvin kyseenalaisia – nyt meiltä viedään vielä liikkuva poliisikin, jonka merkitys Lapin turvallisuudelle on kaikki kaikessa. Tässä alkaa olla todellisen pakkotoiminnan meininki, Mäntylä toteaa.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on kaikin puolin huono ratkaisu. Peltipoliisi ei saa kiinni rattijuoppoja, etsintäkuulutettuja, kortittomia tai huonokuntoisilla, vaaraa aiheuttavilla ajoneuvoilla ajavia. Myöskään raskaan liikenteen valvontaa ei saisi heikentää. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen tulee vääjäämättä vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen ja lisäämään myös vahingoista aiheutuvia kustannuksia. Liikkuva poliisi on työsarallaan myös harmaan talouden ehkäisijä. Jos liikkuvan poliisin tehtävät siirretään jo valmiiksi alimiehitettyihin poliisilaitoksiin, ei liikenneturvallisuuden valvontaan, joka vaatii erityisosaamista, jää edes nykyisiä resursseja. Harva-asutusalueella poliisin näkyvyys on välttämätöntä, ja on muistettava liikkuvan poliisin mahdollisuus toimia tukipartiona, kun paikallispoliisi on kiinni.

– Poliisi tarvitsisikin lisää resursseja nimenomaan kenttätyöhön. On täysin ymmärrettävää, että rakenteellisia uudistuksia ja muutoksia tarvitaan monellakin eri sektorilla, sitä ei varmasti kiellä kukaan.  Missään olosuhteissa ei kuitenkaan ole hyväksyttävää, että jopa ihmisten hengellä käydään tällaista leikkiä. Se on loputtava. Useissa eri tutkimuksissa on todettu, että yksi suurimmista uhkakuvista ihmisille on nykyään nimenomaan turvattomuuden tunne. Tätä ruokkimalla ja hyväksikäyttämällä saadaan ihmiset lähemmäs kaavailtuja suurkuntakeskuksia, Mäntylä sanoo.

Keskusrikospoliisin Rovaniemen toimipisteen lakkauttaminen on niin ikään takaisku Lapin kannalta. Tällä saavutettavat säästöt eivät ole linjassa sen suhteen, mikä merkitys KRP:llä olisi Lapissa järjestäytyneen rikollisuuden ja esimerkiksi huumausainerikollisuuden torjunnassa.

– Joku tolkku näissä säästöissä olisi oltava – lapetaan miljarditolkulla rahaa pitkin poikin Eurooppaa, ja samalla laitetaan oman maan kansalaiset entistä ahtaammalle ja elämään entistä suuremman uhan alla. Eihän tällaisessa päätöksenteossa ole enää minkäänlaista vastuullisuutta.

 

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 17.8.2012

Perussuomalaiset vaativat vanhustenhoitoa kestävälle pohjalle

Perussuomalaiset vaativat, että vanhustenhoito saadaan Suomessa kestävälle pohjalle. Hallituspuolueiden viime viikkojen kinastelu ei vie asiaa eteenpäin, vaikka nyt olisi aika tehdä tärkeitä ratkaisuja vuosiksi eteenpäin. Keskustelun ytimessä tulisi olla vanhusten kaikin tavoin laadukas hoito, sen sijaan että hoitajia lasketaan desimaaliluvuilla.

Henkilöstömitoituksen kirjaaminen vanhuspalvelulakiin on myös perussuomalaisten mielestä ehdottoman tärkeää. Sen lisäksi on huomioitava useita muitakin seikkoja, jotta vanhuspalvelulailla pystytään takaamaan laadukkaat vanhuspalvelut koko maassa. Vanhuspalvelulain osalta lupaukset on pidettävä: kunnille on taattava riittävät resurssit palvelujen toteuttamiseksi ja vanhuspalvelulain toteutumista on valvottava.

On erittäin tärkeää, että myös henkilöstö huomioidaan kaikin tavoin vanhuspalvelulakia säädettäessä. Hoitohenkilökuntaa on oltava riittävästi ja heidän työskentelyolosuhteitaan tulee parantaa. Alalta on lähtenyt jo nyt huomattava määrä ammattilaisia muihin tehtäviin ja tämä kehitys on pysäytettävä. Hoitoala on matalapalkkainen ja naisvaltainen ala, jonka asemaa ja arvostusta perussuomalaiset haluavat nostaa. Uutta, ammattitaitoista henkilökuntaa ei saada pikakoulutuksilla ja palkkoja polkemalla. Hallituksen kädenväännössä hoitajat näyttävät olevan tällä hetkellä vain lukuja paperilla. On muistettava, että juuri hoitajat ovat niitä ihmisiä, jotka vanhusten hyvästä hoidosta jatkossakin vastaavat.

 

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

Perussuomalaisten valiokuntavastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 8.8.2012

Vanhusten hyvinvointi jäämässä hallituspuolueiden kinastelun varjoon

Vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus jäi jälleen auki valtiovarainministeriön julkaistua talousarvioehdotuksensa. Viime viikkoina vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksia on palloteltu edestakaisin – näin tärkeällä vanhusten hyvinvointiin liittyvällä asialla ei saisi enää leikitellä. Perussuomalaiset odottivat viimeistään tänään hallituksen suunnalta vastuullista politiikkaa ja päätöksentekoa mutta näin ei tapahtunut.

Henkilöstön vähimmäismäärän kirjaaminen lakiin olisi todella tärkeää, samoin kuin henkilöstömäärien toteutumisen valvonta. Tärkeää on myös varmistaa lisärahoitus kunnille, jotta vanhuspalvelut voidaan turvata tasapuolisesti koko maassa. Lupaukset vanhuspalvelujen parantamisesta pitäisi ottaa viimeistään nyt vakavasti mutta nyt näyttää siltä, että tärkeä asia on jäämässä hallituspuolueiden keskinäisen kinastelun varjoon. Sekä Kokoomus että SDP ottavat asiaan kilvan kantaa, mutta päätöksentekoa lykätään. Sen sijaan että Kokoomus ja SDP kantaisivat aidosti huolta vanhuspalvelulain sisällöstä ja todellisista mahdollisuuksista sen toteuttamiseksi, keskittyvät puolueet kuntavaalien alla keskinäiseen taisteluun ja pyrkimyksiin nostaa profiilia. Vanhuspalvelulain osalta tämä asetelma on jatkunut viime vaaleista saakka.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

Perussuomalaisten valiokuntavastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 20.7.2012

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson poukkoilee poliittisissa päätöksissään

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on jälleen vaihtanut kantaansa vanhuspalvelulain suhteen. Tämän päivän Helsingin Sanomissa ministeri kertoo haluavansa, että vanhustenhoidon henkilöstön vähimmäismäärät kirjattaisiinkin lakiin. Vielä muutama kuukausi sitten ministeri oli samaa mieltä vanhuspalvelulakia valmistelleen työryhmän kanssa siitä, ettei henkilöstömitoituksia tulisi.

Perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä henkilöstön vähimmäismäärien kirjaamista lakiin. On hyvä että myös peruspalveluministeri Guzenina-Richardson on siirtynyt asiassa perussuomalaisten linjoille. Vanhustenhoitoon tarvitaan pikaisesti parannusta ja yksi tärkeimmistä asioista olisi henkilöstömitoituksen saaminen lakiin, pelkkä suositus ei riitä. Myös esimerkiksi ammattiliitto Super on aktiivisesti tuonut esiin vanhustenhoitoon liittyviä epäkohtia ja vaatinut henkilöstömäärän kirjaamista lakiin. Henkilöstömäärän kirjaaminen lakiin ei vielä itsessään ole riittävä toimi, vaan henkilöstömäärien toteutumista pitää myös tehokkaasti valvoa ja laiminlyönnit sanktioida.

Peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin takinkääntely kuvastaa hyvin nykyisen hallituksen toimintaa. Hallitus ei osaa päättää minkä päätösten takana seisoa ja muuttaa jatkuvasti kantaansa. Tämän saimme huomata Espanjan tukemisenkin osalta. Vanhuspalvelulakia ja henkilöstömitoituksen tärkeyttä ajatellen olisi suotavaa, että tämä olisi ministerin viimeinen kanta asiaan. On myös pidettävä mielessä, että vaatimus henkilöstön vähimmäismäärästä lisää vanhustenhoidon kustannuksia. Voimme vain toivoa, ettei Espanjan pankkien tukipaketti vienyt rahoja suomalaiselta vanhustenhoidolta

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

Perussuomalaisten valiokuntavastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

p. (09) 432 3126

 


Tiedote 25.6.2012

Hanna Mäntylältä lisätalousarvioaloite työllisyyden edistämiseksi Lapissa

Kansanedustaja Hanna Mäntylä jätti lisätalousarvioaloitteen työllisyyden edistämiseksi Lapissa. Aloitteessa ehdotettiin 500 000 euron lisäystä erityisesti syrjäseuduille, joissa työllisyystilanne on todella vaikea ja työttömyysprosentit korkeita. Lapin syrjäseutujen työllisyystilanne on vuosi vuodelta heikentynyt eikä tilanne lähitulevaisuudessa näytä muuttuvan.

Työttömyys ja sen mukanaan tuomat vaikeudet ovat usean Lapin kunnan ongelma. Lapin syrjäseuduilla pitkät välimatkat ja heikot kulkuyhteydet luovat lisähaasteita jo valmiiksi kehnoon tilanteeseen. Säännölliset työllisyysjaksot voisivat auttaa katkaisemaan haitallisen kehityksen, jossa työttömyyden vaikutukset hankaloittavat työttömän ja hänen perheensä tilannetta.

Eduskunta ei 21.6. pidetyssä äänestyksessä kuitenkaan puoltanut aloitetta.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. 09 432 3126

 


 

Tiedote 29.5.2012

Palvelut ja Kelan matkakorvaukset karkaavat käsistä

Harvaan asutuilla alueilla etäisyydet ovat suuria ja sairaanhoito- sekä kuntoutuspalvelujen saamiseksi on usein välttämätöntä matkustaa pitkiäkin matkoja. Viime vuosien poliittisen päätöksenteon kehityssuunta on jatkuvasti pidentänyt ja samalla kallistuttanut näitä matkoja. Alueellisesti tarkasteltuna Kelan matkakorvauksen saajien osuus asukkaista onkin korkein juuri Itä- ja Pohjois-Suomessa. Palveluja on siirretty yhä kauemmas samalla kun liikkumisen kustannukset ovat kohonneet huomattavasti.

Matkakustannukset korvataan halvimman matkustustavan mukaan, pääasiassa siis julkisten kulkuneuvojen mukaan. Julkinen liikenne ei kuitenkaan ole todellinen vaihtoehto Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin suurimmissa kaupungeissa. Tosiasiassa matkat joudutaan tekemään omalla autolla tai taksilla. Matkakorvausten kustannukset ovat kohonneet jatkuvasti: vuonna 2010 niitä maksettiin noin 250 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 jo 275 miljoonaa euroa.

Kansanedustaja Hanna Mäntylä jätti hiljattain eduskunnassa aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedusteltiin, onko olemassa laskelmia siitä, miten sairaanhoito- ja kuntoutuspalvelujen sijoittaminen ja keskittäminen vaikuttavat matkakorvauksiin ja otetaanko niistä aiheutuneita kustannuksia ylipäätään huomioon palvelujen sijoittamista suunniteltaessa. Ministeriltä saatu vastaus kertoo, että korvausten määrä kasvaa 10 prosentin vuosivauhtia, mutta yksittäisten syiden vaikutusta matkakustannusten kasvuun ei kuitenkaan ole selvitetty. Matkakustannusten kohoaminen johtuu ministerin mukaan muun muassa väestön ikääntymisestä, joukkoliikenteen ja laitoshoidon vähenemisestä, palveluiden keskittymisestä sekä ostopalvelutoiminnan lisääntymisestä. Ottaen huomioon matkakorvausten kustannukset ja niiden kasvuvauhdin, voisi myös yksittäisten syiden selvittämistä pitää vähintäänkin aiheellisena.

Ministerin vastauksessa todetaan myös, että matkakorvausjärjestelmään kohdistuu muutospaineita. Huoli korvausperusteiden tiukentumisesta ja syrjäseutujen asukkaiden kustannusten lisääntymisestä ei ole aiheeton. Joka tapauksessa matkakorvausten kustannukset kasvavat tulevaisuudessa huomattavasti kaikista edellä mainituista syistä johtuen. Huolestuttava tieto matkakorvausten osalta on lisäksi se, ettei lähes 300 miljoonan euron summa kuvaa todellisia matkakustannuksia. Vain noin 10 prosenttiin kaikista korvaukseen oikeuttavista matkoista haetaan korvausta. Millaisista summista puhutaan tulevaisuudessa, jos matkakorvauksiin oikeutetut aktivoituvat ja korvattavien matkojen määrä kohoaa?

Palvelujen keskittämispolitiikkaa ja sairaanhoito- sekä kuntoutuspalvelujen siirtämistä yhä kauemmas erityisesti syrjäseutujen asukkailta ei voida pitää missään tapauksessa vastuullisena toimintana. Pelkästään matkakorvausten aiheuttamien kustannusten osalta havaitaan, ettei palvelujen keskittäminen ole taloudellisesti kestävää, inhimillisestä tarkastelusta puhumattakaan. Kaavailtu kuntauudistus tulee toteutuessaan heikentämään entisestään haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen asukkaiden mahdollisuutta tasavertaisiin palveluihin asutuskeskuksissa asuviin verrattuna. Voisi olettaa, että hallitus näin massiivisia rakenteellisia uudistuksia tehdessään huomioisi kaikki näkökulmat, erityisesti kun niin kunta- kuin palvelurakenneuudistustarvetta on perusteltu muun muassa taloudellisella kestävyydellä. Hallitus on uudistamassa lainsäädäntöä monella tasolla ja pohdittavana on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallituksen tavoitehan on saada uusi palvelurakenne toimintaan vuoden 2015 alusta, jotta se tukisi myös kuntarakenteen uudistamisen aikatauluja. Miten tulevaisuudessa aiotaan turvata oikeudet tasavertaisiin sairaanhoito- ja kuntoutuspalveluihin niille ihmisille, jotka eivät halua jättää kotiseutuaan ja muuttaa palvelujen perässä?

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. 09 432 3126

 


 

Tiedote 26.4.2012

Perussuomalaiset huolissaan

mielenterveyspotilaiden

ja -kuntoutujien tilanteesta Suomessa

Mielenterveysongelmat ja psyykkinen pahoinvointi koskettavat ikään katsomatta yhä useampaa suomalaista. Aivan liian usein saamme lukea lehdistä tapauksista, joissa apua hakenut ja sitä ilman jäänyt on lopulta päätynyt raadolliseen, traagiseen ratkaisuun joko omansa tai toisen elämän suhteen. Pahimmillaan hinnan yhteiskunnan laiminlyönneistä joutuvat maksamaan täysin viattomat sivulliset.

Perussuomalaiset haluavat herättää avointa, rakentavaa ja puoluerajat ylittävää keskustelua mielenterveystyön sekä mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien tilanteesta. Eduskunnassa on tämän viikon tiistaina jätetty perussuomalaisten kansanedustajien toimesta keskustelualoite, jossa ehdotetaan, että eduskunta kävisi aiheesta ajankohtaiskeskustelun. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Hanna Mäntylä.

Lasten ja nuorten mielenterveystyön käytännöt ovat hyvin kirjavat eri puolella Suomea. Ongelmat monimutkaistuvat, mutta niihin puuttumisen mahdollisuudet ovat nykyisellään heikot. Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen eivät toteudu läheskään parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman asianmukaista tukea jäävien lasten ja nuorten kohdalla syrjäytymisen riski on erityisen suuri.

Myös ikääntyvissä on yhä enemmän mielenterveydenongelmista kärsiviä. Suomessa noin joka toinen päivä vanhus päätyy itsemurhaan. On myös muistettava, että mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien hoitajina on paljon heidän läheisiään, omaishoitajia, joiden jaksaminen arjessa voi olla hyvinkin haastavaa. Vaarana on uupuminen ja lopulta oma sairastuminen. Tämän ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää.

Masennus on yhä suurempi sairauspoissaolojen ja jopa työkyvyttömyyden aiheuttaja. Arvioiden mukaan yli 400 000 suomalaista käyttää päivittäin lääkitystä selvitäkseen arjesta. Kyse on paitsi kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta, myös yhteiskunnallisesti tarkastellen ongelmasta, jolla on hyvin moniulotteiset vaikutukset sekä yhteisö- että yksilötasolla. Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien ihmisoikeudet ovat myös asia, josta olisi tarpeellista käydä yhteiskunnallista arvokeskustelua.

Mielenterveystyössä on yhä enemmän siirrytty käytäntöön, jossa lääkitys saattaa olla ainoa tarjottava vaihtoehto. Yhä harvempi terapiaa tai muuta hoitoa tarvitseva saa apua. Avohoidon piirissä potilas jää ilman tukea, ja toisaalta hoitopaikkojen riittämättömyyden vuoksi avohoitoon joutuu myös sellaisia potilaita, jotka tarvitsisivat jatkuvaa tukea ja hoitoa.

Mielenterveystyön ja –hoidon tämänhetkinen tilanne on koko yhteiskuntaa koskeva asia. Jokaiselle apua tarvitsevalle tulisi sitä tarjota – ennen kuin on liian myöhäistä.

Lisätietoja:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp. 1. vpj.

Puh. (09) 432 3126

 


 

Tiedote 18.4.2012

 

Psykoterapiapalvelut kuuluvat kaikille niitä tarvitseville

 

Suomessa mielenterveysongelmat koskettavat yhä laajempaa osaa väestöstä aiheuttaen paitsi suuria yhteiskunnallisia kustannuksia myös inhimillistä kärsimystä. Yhä useampi työikäinen käyttää erilaisia lääkkeitä selvitäkseen työelämän haasteista ja vaatimuksista. Masennus on alati kasvava syy niin sairauspoissaoloihin kuin työkyvyttömyydenkin aiheuttajana. Lasten ja nuorten tilanne on erittäin huolestuttava, ja aivan liian moni heistä jää ilman asianmukaista apua.

Psykoterapia on yksi mielenterveysongelmien hoitomuoto, jolla on todistetusti saavutettu erittäin hyviä hoitotuloksia jo lyhytkestoisena interventioterapiana. Kansanedustaja Hanna Mäntylä onkin jättänyt kirjalliset kysymykset 17.4.2012 psykoterapiapalvelujen saatavuudesta sekä psykoterapeuttien koulutuksesta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on 31.12.2011 lukien, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Psykoterapeuttien kouluttajina toimii yksityisiä koulutuspalvelujen tarjoajia, jotka veloittavat opinnoista jopa kymmeniä tuhansia euroja. Koulutuksen huomattavan suuret kustannukset heijastuvat mahdollisesti myös psykoterapiapalveluiden hintoihin, jotka jäävät lopulta potilaiden ja osaltaan myös Kelan maksettaviksi. Olisikin aiheellista pohtia miten suurena esteenä alalle hakeutumiselle ovat koulutuksen kustannukset ja tulisiko koulutusta suunnitella muiden yliopistotutkintojen tapaan maksuttomaksi. Lisäksi voidaan kysyä, onko psykoterapiakoulutuksen laadun valvonta nykyisellään riittävää ja yhdenmukaista ja pystytäänkö nykyisellä koulutusjärjestelmällä kouluttamaan riittävästi psykoterapeutteja yhteiskunnan tarpeisiin niin, että hoito olisi kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla?

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille. Korvauksen saaminen edellyttää yksityiskohtaisten ehtojen täyttymistä, joihin luetaan muun muassa se, että korvauksensaajan työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Jo tämä edellytys jättää korvauksen ulkopuolelle suuren joukon ihmisiä. Henkilöt, jotka eivät ole työelämässä tai opiskelemassa ja joilla mahdollisesti on jo näistä syistä suurempi riski syrjäytyä yhteiskunnasta, eivät voi saada Kela-korvausta kuntouttavasta psykoterapiasta.

Onkin perusteltua kysyä ja herättää laajempaa keskustelua siitä, onko psykoterapiapalveluja tällä hetkellä riittävästi saatavilla ja tulisiko julkisia psykoterapiapalveluja lisätä. Mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi olisi tärkeää, että mahdollisimman moni voisi hakeutua hoitoon ja saada apua. Psykoterapian osalta hoidon saatavuus ja saavutettavuus eivät tällä hetkellä jakaudu tasapuolisesti.

 

Lisätiedot:

Hanna Mäntylä

Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.1. vpj.

p. 09 432 3126